PVO selvittää Kollajan altaan vaikutuksia poroihin ja kaloihin – kostea kesä vaikeuttanut tutkimusta

Tutkimuksessa selvitetään, miten mahdollisesti rakennettava Kollajan allas vaikuttaisi poroihin. Samalla selvitetään vaelluskalojen elinmahdollisuuksia, jos allas rakennetaan.

Kotimaa
Poroja erotteluaitauksessa.
Sanna Kähkönen / Yle

PVO-Vesivoiman tilaamassa tutkimuksessa selvitetään, miten mahdollisesti rakennettava Kollajan allas vaikuttaisi porotalouteen alueella. Alueella vaikuttaa Kollajan paliskunta, jossa on poroja toista tuhatta.

Luonnonvarakeskus aloitti tutkimukset viime keväänä. 20 porolle on asennettu tutkimusta varten gps-paikantimet. Niiden avulla selvitetään, missä porot muun muassa liikkuvat vasomisaikaan.

Poikkeuksellisen kostea kesä on kuitenkin vaikeuttanut tutkimusta.

– Voi olla, että tällainen kesä on vaikuttanut porojen liikkumiseen ja käyttäytymiseen, tutkimusta vetävä Itä-Suomen yliopiston professori Alfred Colpaert sanoo.

Colpaert sanoo, että tutkimusta jatketaan mahdollisesti ensi keväänä menneen kesän huonon sään vuoksi.

Vahingot tulee minimoida

Luonnonvarakeskus selvittää Kollajalla myös vaelluslohien liikkumista ja elinmahdollisuuksia Kollajan mahdollisesti rakennettavan tekoaltaan ja sen myötä muuttuvien vesivirtaamien seurauksena.

Vaelluskalojen liikkumista tutkitaan muun muassa erilaisten mallinnusten turvin. Tutkimuksesta saadaan alustavia tuloksia vuoden lopussa.

Hanketta vetävä luonnovarakeskuksen tutkija Panu Orell sanoo, että lähtökohtaisesti Kollajan altaan rakentaminen heikentää vaelluskalakantojen elvyttämismahdollisuuksia Iijoella.

– Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja, joilla voitaisiin minimoida Kollajan rakentamisesta aiheutuvat vahingot vaelluskalakantojen elvyttämiselle, Orell sanoo.

Kalan pitää pysyä oikealla reitillä

Kalatutkimuksen yhtenä kohteena on Iijoen vanha Kipinän uoma.

– Kollajan rakentamisen myötä Livojoen yhtymäkohdasta alakanavalle tulisi aikamoiset virtaamajärjestelyt. Pohdimme, minkälaisia virtaamia tarvittaisiin eri vuodenaikoihin joen vanhassa uomassa, jotta lohi pystyisi siellä elämään, Orell kertoo.

Orellin mukaan tutkimuksessa selvitetään myös sitä, miten voidaan varmistaa, että vaelluspoikaset kulkevat Iijoen vanhaa uomaa pitkin eivätkä vahingossakaan ajautuisi tekoaltaaseen.