Koe uusi yle.fi

Asiantuntija kuntoilijoiden suosimista ravintolisistä: "Meillehän myydään vaikka kiviä pussissa"

Ravitsemusasiantuntijoiden mukaan yleisiin suosituksiin pohjautuva ruokavalio riittäisi kuntoilijalle.

Kotimaa
Hannu Thure valikoimassa proteiinipatukoita kauppakoriinsa Kuopion Prismassa
Sakari Partanen / Yle

Peruskuntoilija ei tarvitse harjoittelussaan urheiluravinteita, muistuttavat ravitsemusasiantuntijat.

Proteiinipatukoiden ja muiden urheilijoiden lisäravinteiden myynti on ollut kovassa kasvussa vuosikausia, ja nykyään niitä ostavat muutkin kuin aktiiviurheilijat. Nuoret ovat tuoteryhmän tärkeimpiä ostajia, kerrotaan Kuopion Prismasta.

Tämä hämmästyttää Savonia-ammattikorkeakoulussa ravitsemustieteen lehtorina toimivaa Sari Aaltoa. Hänen mukaansa nuoret ovat alttiita mainonnassa annetulle viestille, että treenistä ei saisi maksimaalista hyötyä ilman lisiä. Kuitenkin esimerkiksi proteiinipatukoiden hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä eikä niiden käytölle ravitsemuksellista perustetta.

– Mainonta ei perustu tieteelliseen faktaan vaan maksettuihin mielipiteisiin. Mielikuva myy. Meillehän myydään vaikka kiviä pussissa jos niitä ostetaan, laillistettu ravitsemusterapeutti Aalto puuskahtaa.

"Voi olla merkitystä kilpaurheilijalle, mutta ei terveysliikkujalle"

Myös Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen väitöskirjatutkija Harri Heikkilä pitää vääränä sellaista viestiä, jossa urheiluravinteita tarjotaan kuntoilijalle välttämättömänä osana harjoittelua.

Hänen mukaansa niin sanottuja haaraketjuisia aminohappoja sisältävät valmisteet ja kreatiini voivat antaa pientä etua erittäin tavoitteellisesti harjoitteleville.

Yksittäinen valmiste silloin tällöin ei ole sen hassumpi asia kuin jokin muu makea herkku.

Harri Heikkilä

– Niillä voi olla merkitystä kilpaurheilijalle, mutta ei terveysliikkujalle. Ei ole näyttöä, että valmisteet olisivat ruokaa tehokkaampia tai toisin päin, urheilijaravitsemusta viisi vuotta opettanut Heikkilä sanoo.

Nuorella ravintoaineita menee myös pituuskasvuun ja lihasten kasvuun. Sari Aallon mukaan tämä ei muuta sitä, että kuntoilevalle tai urheilevallekin nuorelle suositusten mukainen ruokavalio on yleensä tarpeeksi. Poikkeuksena ovat kilpailut, turnaukset ja muut pitkäkestoiset suoritukset.

– Kuntoilija kuluttaa paljon ja myös syö määrällisesti paljon. Jos hän koostaa ruokavalion ravitsemussuositusten mukaisesti, hän saa suuremmasta ruokamäärästä urheilijalle tärkeitä ravintoaineitakin enemmän.

Toisin sanoen suuremmat terveellisen ruoan määrät kattavat kaikkien ravintoaineiden tarpeet eikä ravintolisiä tarvita.

Olli Mähönen salilla.
Olli Mähösen treenipurkissa on hiilihydraattijauhetta ja aminohappovalmistetta. "Tietenkin voisin saada hiilihydraatit syömällä riisiä, mutta salilla se ei oikein onnistu", Mähönen sanoo.Sakari Partanen / Yle

Ruokatottumukset tulevat vanhemmilta – tai "bloggarilta"

Aalto kuitenkin myöntää, että suosituksia ei noudateta. Hän epäilee yhdeksi syyksi sitä, että suositukset eivät ole kiinnostavia tai myyviä, koska terveellisen ruokavalion linjaukset eivät ole muuttuneet vuosikausiin.

– Sitten tulee joku bloggari joka saa mukaansa tietyn joukon kannattajia ja kaikki asiantuntijuus pyyhkiytyy pois.

Heikkilän mukaan suomalaisten nuorten ja urheilijoiden ruokavalio myötäilee länsimaisia tottumuksia ja tavat opitaan pitkälti omilta vanhemmilta. Terveellisen ruokavalion hyvä puolestapuhuja on se, että sairauksia aiheuttava ruokavalio ei voi olla paras myöskään suorituskyvylle.

– Esimerkiksi täysjyväiset viljatuotteet ovat kestävyysurheilijalle hiilihydraattien paras saantilähde. Pähkinät ovat puolestaan proteiinipitoinen välipalan lisä voimaharjoittelijalle.

Maiju Honkanen salilla.
"Syön harvoin proteiinipatukoita ja silloinkin välipalaksi jos muuta ei ole", kertoo Kuopion Fressillä treenaava Maiju Honkanen.Sakari Partanen / Yle

Rytmitys on tärkeää

Ravitsemusasiantuntijat muistuttavat kuntoilijoita aterian rytmityksen tärkeydestä. Harri Heikkilän mukaan treeni menee osin hukkaan, jos kroppa ei saa tarvitsemiaan polttoaineita ruoasta tai urheiluvalmisteesta. Toisaalta ei jaksa treenata, jos energiavarastot ovat vajaat.

Tämä onkin yksi harvoja tekijöitä, joka asiantuntijoiden mielestä puoltaa hiilihydraatteja ja proteiinia sisältävien valmisteiden käyttöä. Jos kuntosalille menee suoraan koulusta tai töistä, valmiiksi sekoitettu juoma tai jauhe säilyy hyvin.

Mainonta ei perustu tieteelliseen faktaan vaan maksettuihin mielipiteisiin.

Sari Aalto

Ei ole kuitenkaan mikään pakko nauttia urheiluvalmisteita kuntosalin pukuhuoneessa. Heikkilä viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan esimerkiksi proteiinin saamisen kannalta ei ole väliä, nautitaanko se salilla heti treenin jälkeen vai proteiinipitoisena välipalana muualla tuntia ennen.

Lähinnä Heikkilä ja Aalto pitävät lisien runsaan käytön riskinä sitä, että ne alkavat syrjäyttää muuta, terveellisempää syömistä.

– Yksittäinen valmiste silloin tällöin ei ole sen hassumpi asia kuin jokin muu makea herkku. Mutta jos niitä alkaa mennä pitkin päivää niin se syrjäyttää muuta ruokavaliota siinä missä leivonnaiset, karkit ja makeat mehutkin.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Alkoholijuomat

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta

Uusnatsismi

Yle seuraa asema-aukion hyppypotkun hovioikeudenkäyntiä

Syyttäjä: Jesse Torniainen ylpeili teollaan Twitterissä

Onnettomuudet

Ruotsin poliisi tutkii epäiltyä ampumista Tukholman-laivalla

Perheet

Jaana Koponen kertoi hädästään, tuntemattomat pelastivat kylmältä talvelta: "En ole kokenut mitään tällaista"