1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tämä vie maailmaa eteenpäin – "Hämmästelyn voimalla on ratkottu koko universumin salaisuuksia"

Hämmästely on voima, joka saa maailman salat paljastumaan, poliitikon nousemaan suosion huipulle – ja sieltä alas. Hämmästely on myös sukua juoruilulle, jolla haetaan vahvistusta omalle mielipiteelle.

Albert Einstein Kuva: AP Graphics Bank

Hämmästely on hyvin monipuolinen ja monikäyttöinen vuorovaikutustapa. Sillä haetaan vaikkapa pätevää tutkimusaihetta, valta-asemaa tai toisten ihmisten hyväksyntää. Sitä voidaan käyttää keskustelun avaajana – esimerkiksi aletaan hämmästellä kuinka ilma onkaan kaunis. Hämmästelyä käytetään esipuheena, jään särkijänä.

Hämmästely opitaan osittain jo lapsuudessa, sanoo kajaanilainen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Teija Mursula.

– Jos lapsuuden kodin piirissä vanhemmat taivastelevat, hämmästelevät kaiken maailman asioita ihan hirveästi, niin lapsi oppii, että taivastelu on ihan tavallista. Siinä toimii mallioppiminen ja omassa elämässä jatketaan sitä taivastelua eteenpäin. Kaikki asiat on ikään kuin hämmästyttäviä ja niitä pitää vatuloida ja punnita ees sun taas.

Ihmiset voivat oppia hämmästelyn taidon myös aikuisina. Hämmästely on oppimisen ensimmäinen aste.

Hämmästely on motivoiva, oppimiseen ja iloon johtava asia. Ilman hämmästelyä maailma on aika tylsä.

Tuija Mursula

– Esimerkiksi jos tutkii jotain maailman pikkuista hiukkasta hyvin intohimoisesti ja paneutuneesti, niin silloin siinä on alun alkaen pitänyt olla joku hämmästyksen aihe. Se on aiheuttanut sellaisen ihmetyksen, että miten tämmöistä voi maailmassa olla?

Mitä enemmän jostain asiasta löytää tietoa ja oppii siitä, sitä enemmän tulee ihmetelleeksi sitä, miten maailmassa voi olla jotain niin loogisesti toimivia asioita – tai epäloogisesti toimivia.

Yllättyminen on toinen juttu

Yllättyminen tulee ikään kuin puskista, mutta hämmästyminen johtaa jatkossa enemmän johonkin uuteen suuntaan.

– Voihan yllätys jollakin lailla toistua, mutta ei se toisella kerralla ole enää yhtä yllättävää – vaikka jos istuu pierupallon päälle, niin sehän saattaa ensimmäisellä kerralla kovastikin yllättää, mutta seuraavalla kerralla ei enää niin paljon, Teija Mursula mainitsee.

– Hämmästely on motivoiva, oppimiseen ja iloon johtava asia. Ilman sitä maailma on aika tylsä.

Hämmästelyn voimalla on tutkittu maailman pienenpieniä hiukkasia ja ratkottu koko universumin salaisuuksia. 

Teija Mursula

Hämmästely liittyy tukevasti oppimiseen, siihen mistä motivaatio oppimisessa syntyy. Siinä on kolme osaa, sanoo Mursula.

– Itsenäisyys, autonomisuus on ensimmäinen. Jotta hämmästelee jotakin asiaa kunnolla, niin se hämmästelyn kohde on keksittävä itse. Pitää saada itse päättää, mikä asia on omasta mielestä omituinen ja kummallinen, hämmästeltävä.

– Toisaalta motivaatioon vaikuttavat kyky, taito ja osaaminen. Esimerkiksi kuvataide: monelle aiheuttavat jonkun kuvataiteilijan työt hämmästystä, miksi taiteilija tekee tällaisia töitä? Ihmisellä, jolla ei ole kykyä tarkastella katseella värejä ja muotoja ei ole kyvykkyyttä inspiroitua siitä kuvataiteesta sillä tavalla. Esimerkiksi sokealle sen tulisi olla jotain muuta, vaikka sormin tunnusteltavaa.

Kolmas ulottuvuus on se, että asia on yhteisöllinen.

– Hämmästely saa painoarvoa yhdessä tekemisestä. Tai asian tulee olla niin suuri elämän johtotähti ja intohimo, että haluaa tehdä sitä paneutuen ja itsekseen. Niihin liittyy myös se, että niistä halutaan kertoa, asioita mitä on löytänyt ja keksinyt, mitä on hämmästelty.

Poliitikko nostaa itsensä hämmästelemällä muita ylemmäs

Politiikasta puhutaan usein hämmästellen, miten ne tuolla hallituksessa nyt noin tekevät tai kuinka väärin oppositio tämänkin asian ymmärtää.

Teija Mursulan mukaan hämmästelyllä politiikassa haetaan itselle korkeampaa asemaa samanmielisten silmissä. 

– Siinä on kyse pitkälti valtataistelusta. Esimerkiksi poliittinen tilanne on nyt Suomessa hämmästelyn kannalta ihan mahtava. Tässähän hämmästellään kaikennäköisiä asioita, on erilaisia näkökulmia ja kuka hämmästelee mitäkin.

Ilkka Kanerva joutui eroamaan ulkoministerinpaikalta vuonna 2008, kun hämmästely tekstiviestikohusta yltyi. Kuva: Yle / Touko Yrttimaa

Kun itseä ja omaa ryhmää ylennetään, samalla jotain toista ryhmää alennetaan. Sama ilmiö on nähtävissä hämmästelyn sukulaisessa, juoruilussa.

– Siinähän halutaan saada aikaa yhteisöllisyyttä. Sitä, että joku muukin olisi samaa mieltä. Vaikkapa naapurin emännän potunnosto, kuinka se nyt noin nostaa? Etkös olekin samaa mieltä, että väärinhän tuo menee? Hämmästelyllä haetaan vahvistusta omalle asemalle ja oikeassa olemiselle, Teija Mursula mainitsee.

Hämmästelemättömän maailma on harmaa

Kun ihminen aikuistuu, usein myös hämmästely vähenee ja hän urautuu.

– Sellainen harmaa elämä, jossa ei juurikaan mustan ja valkoisen sävyjä näy, se on urautumista. Se on sitä, ettei hämmästytä enää mistään, kaikki on vain tasaisen paksua, keski-ikäistä. Lapsi, jolla ei ole kokemusta asioista kovin paljon, on alttiimpi hämmästelemään monia asioita tässä maailmassa. Ihmettelemään, kun hän ei tiedä kaikkea, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Teija Mursula sanoo.

Hämmästelyllä haetaan vahvistusta omalle asemalle ja oikeassa olemiselle.

Teija Mursula

Toisaalta hämmästely voi muuttua raskaaksi, jos se ei etene. Mursula toteaa, että on ihmisiä, jotka jäävät puimaan jotain asiaa pääsemättä eteenpäin.

– Toisaalta taas hämmästely on periaatteessa positiivinen asia, kun se aiheuttaa tiedonjanoa, laittaa ratkaisemaan jonkun asian tai miettimään, miksi tämä asia on näin. Hämmästelyn voimalla on tutkittu maailman pienenpieniä hiukkasia ja ratkottu koko universumin salaisuuksia.