Laskelma: Kuntien energialaskua leikkaamalla voitaisiin palkata 5 000 lastenhoitajaa

Kunnat voisivat säästää merkittävästi rahaa panostamalla kiinteistöjensä energiatehokkuuteen. Tuoreen arvion mukaan kuntien omistamat rakennukset – kuten sairaalat ja koulut – kuluttavat lämpöä ja sähköä yli Loviisan ydinvoimalan vuosituotannon verran. Rahaa tähän uppoaa yli 730 miljoonaa euroa vuodessa.

ilmasto
Tammikaivontiellä Vaasassa testataan led-lamppuja.
Tammikaivontiellä Vaasassa testataan led-lamppuja.Mari Latva-Karjanmaa / Yle

Kunnat voisivat säästää yhteensä 140–150 miljoonaa euroa vuodessa parantamalla koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden energiatehokkuutta, arvioi suomalainen energiapalveluyritys LeaseGreen.

Yritys laskee, että kuntien omistamat tuhannet kiinteistöt rohmuavat lämpöä ja sähköä lähes 8 000 gigawattituntia vuodessa.

Määrä vastaa Loviisan ydinvoimalan vuosituotantoa tai kahdeksankertaisesti Helsingin kotitalouksien vuotuista sähkönkulutusta.

Kuntien rahaa uppoaa rakennusten lämpöön ja sähköön yhteensä noin 730 miljoonan euron arvosta.

– Noin 140–150 miljoonan euron energiansäästöllä voitaisiin palkata laskelmamme mukaan noin 5 000 lastenhoitajaa päiväkoteihin, sanoo LeaseGreenin hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo.

Laskelman mukaan kuntien säästöt voisivat nousta jopa 2,5 miljardiin euroon, mikäli mukaan lasketaan energiatehokkuuden tuomat säästöt investointien 15 vuoden elinkaaren ajalta.

Parannukset saataisiin aikaan esimerkiksi lämmitysjärjestelmien ja ilmanvaihdon korjauksilla sekä vedenkulutuksen vähentämisellä.

Kuntien rahapula painaa investointeja

Kuntia edustavassa Kuntaliitossa myönnetään, että kuntien kiinteistöjen energiatehokkuudessa olisi parantamisen varaa. Ongelmana on kuitenkin se, että kuntia vaivaa krooninen rahapula.

– Rahasta on kilpailua kunnan sisällä. Jos täytyy korjata päiväkodin vuotava vesikatto tai tehdä energiansäästöinvestointi, niin joudutaan valitsemaan, kumpi tehdään ensiksi. Sen takia kannattavatkin investoinnit viivästyvät joskus, sanoo Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma.

Nykyisin energiantehokkuustoimet toteutetaan kuntien ja valtion välisten energiatehokkuussopimusten kautta. Mukana on noin 130 kuntaa, mikä vastaa 75:tä prosenttia kuntien energiankäytöstä.

Toimia koordinoivan Motivan mukaan kuntien energiankäyttö tehostui vuosina 2008–2013 noin 14 miljoonan euron arvosta vuodessa.

Energiaa säästyi 226 gigawattitunnin edestä, mikä vastaa yli 11 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Energiatehokkuussopimuksilla pyritään tehostamaan kuntien energiankäyttöä yhdeksän prosenttia vuosina 2008–2016.

Rahaa säästyy hoitotyöhön

Kauniaisissa sijaitsevassa Kaunialan sairaalassa energiatehokkuudella pyritään vapauttamaan rahaa sotainvalidien ja veteraanikuntoutujien hoitotyöhön.

Sairaalan toimitusjohtaja Mervi Ahlroth kertoo, että sairaalan energialasku on noin 500 000 euroa vuodessa. Sairaala hakee nyt säästöjä muun muassa ilmanvaihdon uudistamisella ja led-valoilla.

– Tässä on teoreettisesti mahdollista saavuttaa jopa 20 prosentin säästöt. Mutta jo kymmenen prosentin säästö on niin merkittävä, että sitä kannattaa tavoitella, Ahlroth sanoo.

Asukkaille energiatehokkuuden nousun pitäisi tarkoittaa myös parantunutta ilmanlaatua. Tilat varustetaan esimerkiksi hiilidioksidiantureilla, joiden avulla ilmanvaihtoa tehostetaan siellä, missä sille on tarvetta.

Kaunialan sairaalan omistaa Sotainvalidien Veljesliitto ja Vantaan kaupunki.