Anteeksi, sopiiko teititellä?

Tuttavallisessa suomessa muodollinen teitittely on hiipimässä takaisin kieleen. Samaan aikaan osa puhelinmyyjistä ärsyttää asiakkaitaan puhuttelemalla suoraan etunimellä.

kulttuuri
Tutkija Johanna Isosävi.
Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Siinä kysymys, johon jokainen meistä törmää jossain vaiheessa elämäänsä. Turun yliopiston filosofian tohtori Johanna Isosävi opastaa puhuttelun ihmeelliseen maailmaan

Teitittely näyttää tekevän paluuta suomeen. Sinuttelu on toki vallalla, mutta esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa teitittely on lisääntynyt. Näin väittää kielentuntija, filosofian tohtori Johanna Isosävi.

Esimerkiksi Kelan virkailijoiden tiedetään luopuvan sinuttelusta, jos asiakas on hermostunut.

– Puhuttelumuodon vaihtaminen voi olla strategista. Kelan virkailija saattaa teitittelyyn palaamalla tehdä näkyväksi sen, että hän edustaa asiakastilanteessa virastoa eikä tee ikäviä päätöksiä yksityishenkilönä.

Useissa eurooppalaisissa kielissä teitittely on normi – voimakkaasti luokittuneissa yhteiskunnissa se liittyy myös herroittelun ja rouvittelun historiaan. Ruotsi ja suomi poikkeavat tässä muista sinutteluun painottuvalla vapaamuotoisuudellaan. Johanna Isosävi arvelee muiden kulttuureiden heijastuvan nyt suomeen teitittelyn yleistymisenä, kun yhteiskunta on muutenkin moniarvoistumassa.

– Sinuttelu ja etunimellä puhuttelu on samalla yleistynyt yllättävissäkin yhteyksissä. Amerikkalaisessa kahvilaketjussa tilaukseen pyydetään asiakkaan nimi ja sitä huudellaan. Yhtä lailla puhelinmyyjät lähestyvät suomalaisia tervehtien etunimellä. Ja sekös monia ärsyttää, Johanna Isosävi kuvailee Ylen aamu-tv:ssä.