Yli puolet Suomen metsien elinympäristöistä heikentynyt – ennallistaminen maksaa miljardeja

Suomen metsät kärsivät lahopuun puutteesta ja turhaan ojitetut suot kasvavat kitupuuta. Äänekosken biotuotetehdas on uhka Keski-Suomen metsien monimuotoisuudelle, arvioi ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

Kotimaa
Metsä.
Tenho Tornberg / Yle

Luonnon monimuotoisuus on Suomessakin heikentynyt merkittävästi luonnontilastaan. YK:n monimuotoisuusraportin yhdeksi pääkirjoittajaksi kutsuttu Kotiaho sanoo, että Suomessa jo 60 prosenttia kaikista elinympäristöistä on heikentynyt.

– Meillä on ekologisia arvoja jäljellä noin 40 prosenttia alkuperäisestä, kertoo Kotiaho.

Turvemaiden ojitus oli yhdessä vaiheessa turha kannustin ja sillä tehtiin paljon turhaa työtä.

Janne Kotiaho, ekologian professori

Kotiaho on erityisen huolissaan Suomen metsistä, joissa lahopuun määrä on jo hälyttävän alhainen. Suomalaiset metsälajeista jopa neljännes eli noin 5 000 lajia on riippuvaisia lahopuusta. Kotiahon mukaan ilman ihmisen toimia lahopuuta olisi hehtaarin alueella noin 80–100 kuutiometriä – nyt lahopuuta on vastaavalla alueella vain alle kymmenen kuutiometriä.

– Näiden lajien ruoka ja elinolosuhteet olemme melkein poistaneet, niin kyllähän ne ahdingossa ovat. Tämä näkyy siinä, että metsälajit ovat kovin uhanalaisia Suomessa, Kotiaho kertoo.

Metsien suojelu on yksi tehokas keino monimuotoisuuden säilyttämiselle, mutta se on Kotiahon mukaan radikaali vaihtoehto.

– Sitä ei voida isoissa määrin toteuttaa. Metsänhoidon ja metsätalouden käytäntöjen muuttaminen ekologisempaan suuntaan on tärkeämmässä osassa.

– Olisi hyvä, että metsätaloudessa otettaisiin huomioon, että pystyyn kuolleita puita ja tuulen kaatoja pitäisi pystyä säästämään, Kotiaho jatkaa.

Hankasuon maisemaa Uuraisilta.
Simo Pitkänen / Yle

Kaivinkoneet takaisin soille

Myös jo ojitettuja ja metsitettyjä soita pitäisi ennallistaa takaisin luonnontilaan. Suomessa on joidenkin arvioiden mukaan jopa kaksi miljoonaa hehtaaria ojitettuja soita, jotka eivät kelpaa talouskäyttöön.

Kotiaho ehdottaakin, että kaivinkoneet voisivat palata ojitetuille soille palauttamaan ne takaisin luonnontilaan. Kitukasvuiseksi jäänyt puusto voitaisiin hyödyntää.

– Tämä on kustannustehokas tapa. Puuston kaatamisella voitaisiin kattaa niitä kustannuksia, joita ennallistamistyöstä syntyy.

– Yhteiskunnassa puhutaan paljon haitallisista kannustimista ja niiden poistamisesta. Turvemaiden ojitus oli yhdessä vaiheessa turha kannustin ja sillä tehtiin paljon turhaa työtä, Kotiaho jatkaa.

Puuta kaivataan tulevaisuudessa entistä enemmän

Äänekosken biotuotetehdas on Kotiahon mielestä uhka Keski-Suomen metsien monimuotoisuudelle. Hakkuut tulevat lisääntymään huomattavasti ja ovat näin riski elinympäristöille.

Hintalappu nousee useisiin miljardeihin vuoteen 2050 mennessä.

Janne Kotiaho, ekologian professori

– Yksi asia, mikä pitäisi nostaa keskusteluun, on kompensaatioperiaate. Näkisin, että haitan aiheuttaminen on melkein väistämätöntä ja sen vuoksi sanoisin, että kyllä meidän täytyy ryhtyä keskustelemaan, että ne jotka haittaa aiheuttavat, niiden pitää myös kompensoida haitta ekosysteemeille, Kotiaho arvioi.

Heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamisella on myös hintalappu ja summan määrittävät päättäjät.

– Lähtökohtana on kansainvälinen sopimus, jonka mukaan kaikkien pitäisi ennallistaa 15 prosenttia (siirryt toiseen palveluun). Hintalappu nousee useisiin miljardeihin vuoteen 2050 mennessä, jos yritetään todella päästä 15 prosentin ennallistamiseen.

"Tällainen tavallinen ekologi"

Janne Kotiaho

YK:n biodiversiteettiraportti käsittelee luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien tilaa koko maailman kattavasti. Sen tarkoituksena on keksiä myös keinoja siihen, miten tilaa voitaisiin edistää. Raportin on määrä olla valmis vuonna 2018. Raportin laatimiseen osallistuu tutkijoita kattavasti kaikista maanosista.

Kotiaholla on edessään kolmen vuoden urakka. Haasteellista YK:n raportin laatimisesta tekee se, että lopullisen raportin on oltava yksimielinen.

– YK ei tee kuin kaikkien allekirjoittamia raportteja. Henkilökohtainen tapaaminen kaikkien kirjoittajien kesken on tärkeää, jotta päästään yhteisymmärrykseen, mitä raporttiin halutaan kirjoittaa, Kotiaho kertoo.

Kotiaho kertoo laativansa YK:n monimuotoisuusraporttia kotonaan Korpilahden Oittilassa silloin, kun laatimistyö ei vie maailmalle. Hän pitää tehtävää kunnianosoituksena.

– Kun kutsu tuli, tuntui siltä, että tällainen tavallinen ekologi kun pääsee tällaiseen työhön kansainvälisesti kirjoittamaan, niin kyllä se on kunnianosoitus.

– Ei varmaan tätä parempaa tai arvokkaampaa tehtävää tälle uralle enää tule, Kotiaho jatkaa.

Janne Kotiahon tapasi toimittaja Tenho Tornberg.