Maailman ainoa yliopistorikastamo – Kullan jalostaminenkin mahdollista

Oulun yliopiston kaivosalan tiedekunnassa on pienoiskopio malmikaivoksen rikastusprosessista. Se on maailman ainoa yliopistossa toimiva rikastamo, jonka laitteilla voidaan rikastaa hopeaa ja kultaakin.

rikastus
Oulu Mining Schoolin koerikastamo
Yle

Oulun yliopiston kaivosalan tiedekunnan koerikastamolla rakennetaan parhaillaan uusia tiloja laitoksen laajentamiseksi. Rikastamo on pienoiskopio Pyhäsalmen malmikaivoksen rikastusprosessista.

Minipilot –rikastamo on 14 metriä pitkä prosessilaitteisto, joka kattaa jo nykyisellään kaivostoiminnan koko rikastusketjun. Jatkossa linjan yhteyteen tulee myös malmikivien murskauslinja sekä vesienkäsittelylaitteisto. Tavoitteena on järjestelmä, jossa uutta vettä tarvitaan vain sen verran kuin sitä haihtuu eli järjestelmästä on tulossa käytännössä täysin suljettu.

Minirikastamoa hyödynnetään opetus- ja tutkimuskäytössä ja se on käytännössä maailman ainoa yliopistossa toimiva rikastamo. Yleensä yliopistoissa kaivosten toimintaa pystytään tarkastelemaan vain laboratorio-oloissa.

Rikastustekniikan professori Saija Luukkanen Oulun yliopistosta kertoo, että rikastamo pystyy jatkossa jalostamaan malmista metallurgian teollisuudelle kelvollista rikastetta hyvin monipuolisesti.

– Käytännössä voimme sitten soveltaa tutkimusta myös muun tyyppisille teollisuusmineraaleille ja vaikka kierrätystavaroille, jos tarvitaan.

Hopeaa ja kultaa

Jo nykyisellään rikastamon laitteistolla voidaan malmeista jalostaa monipuolisesti erilaisia rikasteita, jotka toimitetaan edelleen metallurgian teollisuudelle jatkokäyttöön.

– Voidaan rikastaa hopeaa, voidaan rikastaa kultaa, voidaan rikastaa talkkia tai fosfaatteja, jos puhutaan teollisuusmineraaleista, Saija Luukkanen luettelee koerikastamon mahdollisuuksia.

Kultaa ei rikastamon laitteiden läpi ole vielä ajettu, mutta jatkossa sekin on todennäköistä.

– Tällä hetkellä jalostetaan Pyhäsalmen malmia, josta erotetaan kuparia ja sinkkiä, mutta jatkossa varmasti kultamalmitkin tulevat ajankohtaisiksi.

Koerikastamon laajeneminen mahdollistaa myös entistä laajemman yhteistyön kaivosalan ja geologian tutkimuksen kesken.

– Meillä tulee enemmän tutkimuskohteita ja myös kokonaisprosessia voidaan seurata paremmin. Voimme myös mallintaa paremmin sitä, miten kaivoksen rikastamo toimii todellisessa kaivoksessa, tutkimuskoordinaattori Jari Ruuska kertoo.

Vain tuotteita, ei jätettä

Oikeaan kaivostoimintaan verrattuna yliopiston koerikastamo on toki pieni. Sen läpi kulkee tunnissa keskimäärin 25 kiloa malmia, kun oikeassa kaivoksen rikastamossa puhutaan tuhansista malmikuutioista.

Yliopiston laitoksessa tavoitteena on kuitenkin todellista prosessia mukaileva toiminta ja myös sivutuotteiden käsittelyyn kiinnitetään paljon huomiota. Esimerkiksi yli jäävä jäte on tarkoitus kapsuloida ja voidaan sen jälkeen myydä edelleen esimerkiksi rakennusteollisuuden käyttöön.

Investoinnin kokonaiskustannukset ovat 1,9 miljoonaa euroa. Alkuperäisen laitoksen kustannukset olivat 1,5 miljoonaa euroa. Uudet laitteet on tarkoitus saada käyttöön ensi vuoden loppuun mennessä.