OECD:n raportti: Ilmastorahoituksessa selvää edistystä

Teollisuusmaat rahoittivat köyhien maiden ilmastotoimia viime vuonna noin 62 miljardilla dollarilla. Tämä on kaksi kolmannesta siitä, mitä kehitysmaille on luvattu tulevaisuudessa. Rahoitusta pidetään keskeisenä, jotta Pariisissa voisi syntyä uusi ilmastosopimus.

Ulkomaat
Punaisiin pukuihin ja aurinkolaseihin pukeutuneita mielenosoittajia seisoo rivissä Brysselissä. Pitävät käsissään lakanaa, jossa lukee "EU pay your climate debt".
Mielenosoittajia kehitysmaiden asialla Brysselissä.Reuters-TV

Kansainvälinen yhteisö päätti Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009, että rikkaiden maiden pitää rahoittaa köyhien maiden ilmastonmuutoksen vastaisia toimia vuosittain 100 miljardilla dollarilla. Näin pitäisi olla vuodesta 2020 lähtien.

Tähän mennessä on ollut vain hajanaista tietoa siitä, miten paljon teollisuusmaat ovat tukeneet kehitysmaita joko niiden siirtymisessä puhtaampaan teknologiaan tai sitten toimissa, jotka auttavat niitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Nyt Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on tehnyt ensimmäisen asiaa koskevan selvityksen.

Sen mukaan ilmastorahoituksessa ollaan kasvun tiellä. Viime vuonna se oli 62 miljardia dollaria eli lähes kaksi kolmannesta tavoitellusta. Vuoden 2013 summa oli 52 miljardia dollaria.

Suurin osa julkista rahaa

Rahoituskysymystä pidetään olennaisena, jotta Pariisissa voisi syntyä joulukuussa kattava uusi ilmastosopimus. Kehitysmaat ovat syyttäneet teollisuusmaita siitä, että ne eivät ota tarpeeksi suurta vastuuta ilmastonmuutoksen vastaisista toimista.

– Positiivista on se, että ilmastorahoitus on selvästi kasvavalla uralla, sanoi Athena Ronquillo-Ballesteros yhdysvaltalaisesta World Resources Institutesta uutistoimisto AFP.lle. - Silti 100 miljardiin on vielä matkaa.

OECD:n selvitys (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että suurin osa ilmastorahoituksesta on peräisin julkisista varoista. Tämä osuus oli yli 70 prosenttia vuosien 2013 ja 2014 ilmastorahoituksesta. Loput ovat peräisin yksityiseltä sektorilta.

Viime aikoina hallitukset ovat kutsuneet yksityissektoria voimakkaammin mukaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.

Selvitys kartoittaa myös sitä, mihin ilmastorahoja on käytetty. Yli kaksi kolmannesta on mennyt päästöjen vähentämiseen, kun vain 16 prosenttia on käytetty siihen, että kehitysmaat voisivat sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Viime aikoina uusia rahoituslupauksia on kuultu Saksalta, Ranskalta, Britannialta ja Kiinalta.

Lähteet: Reuters, AFP