Ruokaa, lumenkolausta ja tulkkausta: Turvapaikanhakijat työllistävät tuhansia jo nyt

Kymmenientuhansien turvapaikanhakijoiden tulo luo Suomeen tuhansia työpaikkoja. Turvapaikanhakijoille tarvitaan ruokaa, kouluja ja lääkäreitä. Osa palveluista ostetaan paikallisilta yrityksiltä.

Kotimaa
Opettaja liitutaulun äärellä ja Mies hiekottaa ajotietä.
Jyrki Lyytikkä, Mika Kanerva / Yle

Turvapaikanhakijoista on tullut piristysruiske Suomen työmarkkinoille. Maahanmuuttovirasto arvioi, että vastaanottokeskuksiin on syntynyt 1 500 uutta työpaikkaa.

Lisäksi on tarvittu tukipalveluja: tulkkeja, sosiaalityöntekijöitä, kokkeja ja talonmiehiä. Ihmisiä on kuljetettava paikasta toiseen ja roskat vietävä kaatopaikalle. Tyhjille kiinteistöille on tulllut käyttöä.

– Alussa vastaanottokeskuksia pyörittävät vapaaehtoiset. Lain mukaan keskikokoiseen vastaanottokeskukseen tarvitaan kuitenkin viisitoista työntekijää, viestintäpäällikkö Hanna Kautto Maahanmuuttovirastosta sanoo.

Nälkäiset suut on myös ruokittava. Helsingissä esimerkiksi Palmia hoitaa syyskuun loppupuolella avattavan Metsälän vastaanottokeskuksen palvelut. Ruokaa tarvitaan 600 turvapaikanhakijalle ja tilat on siivottava.

Kielitaito ei yksin riitä

Kysyntää on ollut tulkeille. Suomen suurimman käännöstoimiston Semantixin toimitusjohtaja Tarja Salonen uskoo, että arabiaa taitavien tulkkien tarve kasvaa ensi vuonna jopa 50 prosenttia. Tulkin on tunnettava suomalaista yhteiskuntaa.

– Arabiantaito ei yksin riitä. Pitäisi tuntea poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin sanastoa ja toimintaa, Salonen sanoo.

Tulkkeja ei voi yhtäkkiä repiä koulun penkiltä. Salosen mukaan tilannetta helpottaa se, että jo nyt osa tulkeista on arabiankielentaitoisia maahanmuuttajia.

Erityisopettajista jo nyt pulaa

Myös opettajia tarvitaan lisää. Maahanmuuttajilla on lain mukaan oikeus perus- ja esiopetukseen. Varsinkin pienillä paikkakunnilla etsitään kuumeisesti valmistavan luokan opettajia. Erityisopettajista on jo nyt pulaa.

Opettajien ammattijärjestö OAJ arvioi, että tarve on useita satoja uusia opettajia. Se on hyvä uutinen samaan aikaan, kun hallitus säästää tieteestä ja opetuksesta. Lisää käsipareja tarvitaan myös ammattioppilaitoksissa ja aikuiskoulutuksessa.

Korjattu 9.10. klo 17.30: Semantixin toimitusjohtajan nimi on Tarja Salonen, eikä Tuija, kuten jutussa alun perin kerrottiin.