"Nukuin ensimmäisen kuukauden" – Tarja haki jaksamista vuorotteluvapaalta

Vuosien aikana kertynyt väsymys piti ensin nukkua pois, sen jälkeen alkoi remontointi ja pihan laittaminen. Näitä asioita Tarja Mylly-Virkkala teki myös juuri päättyneen toisen vuorotteluvapaajakson ajan.

Kotimaa
Tarja Mylly-Virkkula
Opistosihteeri Tarja Mylly-Virkkulan (oik.) vuorotteluvapaa on tuonut töitä opistosihteeri Tuija Pekkalalle. Tarjan toiveena on, että Tuija saa jatkaa ja hänet palkataan eläköityneen työntekijän tilalle.Riikka Rautiainen/ Yle

Vuodet omaishoitajana ja muutokset työelämässä siivittivät opistosihteeri Tarja Mylly-Virkkulan vuorotteluvapaalle.

Takana oli seitsemän vuoden urakka omaishoitajana, joka päättyi isän poismenoon. Samassa rytäkässä tapahtui myös työpaikalla, kun Kemin työväenopisto yhdistyi lähikuntien kansalaisopistojen kanssa Kivalo-opistoksi ja työmäärä opiston toimistossa kasvoi entisestään.

– Tarvitsin tuolloin tauon kaikesta, Tarja Mylly-Virkkula toteaa puolitoista vuotta tapahtumien jälkeen. Takana on kaksi vuorotteluvapaajaksoa, joista toinen päättyi viikko sitten.

– Suurimmaksi osaksi vaan nukuin ensimmäisen kuukauden kesällä 2014. Sitten aloitin remontin talossa ja raivasin puutarhaa, sillä yritin olla tehokas ja huolehtia omakotitalosta, Tarja luonnehtii.

Kaikkein parasta on, kun saa tehdä asioita oman mielensä mukaan.

Tarja Mylly-Virkkula

Vapaalla tehdään jotain ihan muuta

Tiivis työtahti jatkui myös viime kesänä toisella vapaajaksolla. Ulkopuoliset urakoivat taloon uuden vesikaton, mutta Tarja nikkaroi uuden katon pihavajaan ja kesän päätteeksi oikaisi pihalaatoituksen.

– Kaikkein parasta on, kun saa tehdä asioita oman mielensä mukaan. Jos ei jonakin päivänä halua tehdä remonttia, voi vaikka lukea, kuvailee Tarja.

Käsillä tekeminen on Tarjalle ennen muuta mukavaa vastapainoa työlskentelylle tietokoneen ääressä. Vuorotteluvapaan Tarja Mylly-Virkkula on jakanut kolmeen osaan, joista viimeisin on ensi keväänä.

– Kun hallitus edelleen huonontaa vuorotteluvapaan ehtoja, pituutta ja korvausta, olisihan ihan hullua jättää se käyttämättä. Tämän jälkeen pitäisi jaksaa eläkeikään saakka, hän naurahtaa.

Nuoremmatkin haluaisivat mukaan

Ensi vuodeksi vuorotteluvapaan ehdot tiukkenevat entisestään. Jatkossa vuorotteluvapaaseen vaaditaan 20 vuoden työssäolo eli neljä vuotta enemmän kuin nykyään.

Tehyläisten pääluottamusmies Sari Auvinen Länsi-Pohjan keskussairaalasta pitää jo nykyistä työssäolovaatimusta liian korkeana. Hänen mukaansa monet 30-40 vuotiaat ovat kiinnostuneita vuorotteluvapaasta, mutta työvuodet eivät riitä.

Jos on esimerkiksi opiskellut ensin toisen ammatin ei työvuosia ole vielä välttämättä kertynyt riittävästi.

Sari Auvinen

– Jos on esimerkiksi opiskellut ensin toisen ammatin ei työvuosia ole vielä välttämättä kertynyt riittävästi, luonnehtii Auvinen.

Stora Enson Kemin Veitsiluodon tehtaalla pidetään hankalana vaatimusta, jonka mukaan vuorotteluvapaan jäävän tilalle pitää palkata vähintään 90 päivää työttömänä ollut henkilö.

Tehtaalta kerrotaan, että monikaan ei pysty suoraan kortistosta hyppäämään vuorotteluvapaalle lähtevän tilalle vaan tehtävät saattavat muuttua koko linjalla ja vuorottelijan tilalle palkattava aloittaa työnteon ihan muista hommista.

– Meidän alalla ei ole puolestaan niin paljon työttömiä, että vuorotteluvapaan lähtijän tilalle saataisiin tuuraaja, mutta tämä vaihtelee osastoittain, toteaa Auvinen.