Kotoutumisbisnes on kovaa kisaa kymmenistä miljoonista

Ensi keväänä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukset täyttyvät yli äyräiden, kun tuhannet turvapaikkaa hakeneet saavat luvan jäädä Suomeen. Kotoutumiskouluttajille aukeavat ennennäkemättömät markkinat. Niille pyrkii oppilaitosten ohella nopeita tuloksia lupaavia konsulttifirmoja. Osa opettajista on karannut muille aloille, koska työpaikka on jatkuvasti katkolla ja palkkoja poljetaan.

A-studio
Ihmisiä pöydän ääressä Helsingin Axxellissa.
Luokassa olevien maahanmuuttajien kouluttaja vaihtuu kesken kotoutuksen oppilaitoksesta konsulttiyritykseen.Ville Airaksinen / Yle

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa pyörähtää ruletti parin vuoden välein. Ely-keskus järjestää kilpailutuksen ja sen jälkeen katsotaan, kuka saa kouluttaa, millä henkilökunnalla ja missä tiloissa. Jopa kalusteet kiertävät kouluttajalta toiselle.

– Hullunkuriset kouluttajat tai joku muu hassu korttipeli. Kilpailutuksessa voi tapahtua mitä vaan ja varsinkin nyt, kun turvapaikanhakijoita tulee Suomeen niin paljon ja tilanne on aivan uusi, sanoo yksikönjohtaja Merja Vannela oppilaitos Axxellista.

Axxell on julkista rahoitusta saava oppilaitos ja yksi suomalaisen kotoutumiskoulutuksen pioneereja. Sillä on opetustiloja Helsingissä Mannerheimintie 160:ssa, samassa talossa kuin kilpailevalla konsulttiyrityksellä Arffman Consultingilla.

Axxell on nyt luovuttanut talon ylimpien kerrosten luokkatilansa Arffmanille, joka päihitti isoimmat oppilaitokset Uudenmaan Ely-keskuksen viime kevään kilpailutuksessa. Kajaanista lähtöisin oleva yksityinen firma laajeni ensi kertaa pääkaupunkiseudulle, jossa kotoutuksessa liikkuvat isoimmat rahat.

Merja Vannela
Axxelin Merja Vannela kertoo, mitä tarjouskilpailun häviämisestä seurasi.

Uudenmaan Ely-keskuksen viime kilpailutus oli poikkeuksellinen, sillä hinnalle annettiin huomattavan paljon painoa suhteessa laatuun.

Osallistujien tuli täyttää tietyt laadulliset vähimmäiskriteerit ennen kuin ne pääsivät jättämään tarjouksen. Vaadittiin muun muassa aiempaa kokemusta kotouttamisesta, sopivat tilat ja riittävästi pätevää henkilökuntaa.

Sen jälkeen tarjouskilpailussa painotettiin peräti 75 prosenttia hintaa, 25 prosenttia laatua. Arffmanin ohella kilpailutuksessa menestyivät valmennusyritykset Spring House ja Galimatias.

Oppilaitos Amiedu taas joutui lopettamaan kotoutumiskoulutuksensa Helsingissä.

Opettajista ohjaajia, palkat alas

Mannerheimintien talossa Axxellilla on vielä aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulusta toisen kerroksen opetustiloissa. Opiskelijat ovat palanneet työpaikoilta neljän viikon kieliharjoittelusta ja opettaja Jouni Nylander kyselee heidän kokemuksiaan.

– Onko jotain, josta suomalaiset eivät puhu työpaikoilla? Tässä tuli jo kaksi: politiikka ja uskonto. Myöskään palkoista ei normaalisti puhuta, Nylander kertoo opiskelijoille.

– Saako Suomessa samasta työstä eri palkkaa? pakistanilainen Rana Shakeel kysyy.

Axxell on hävityn kilpailutuksen takia irtisanonut Nylanderin ja 23 muuta opettajaa. Töitä olisi tarjolla Arffman Consultingilla, mutta kehnommalla palkalla.

Vannelaa surettaa, että kotoutusalan työtä ei arvosteta ja makseta päteville opettajille samaa palkkaa kuin muussakin opetuksessa. Kouluttajille juuri opettajien palkat ovat suurin menoerä.

– Nyt kun tuli mukaan näitä valmennusfirmoja, he laskivat hintoja. Koska he eivät noudata opetusalan työehtosopimusta, he voivat sopia palkoista ihan eri tavalla. He eivät käsittääkseni kutsu opettajia opettajiksi, vaan he ovat ohjaajia tai valmentajia tai mitä nyt ovatkaan.

Luokassa olevat maahanmuuttajaopiskelijat ovat siirtymässä kesken kotoutumiskoulutuksen talon kuudenteen kerrokseen, jossa kouluttajaksi vaihtuu Arffman Consulting.

Venäjältä Suomeen tullut Ekaterina Amosova suhtautuu asiaan rauhallisesti.

– Maanantaina minä tulen uuteen kouluun. Mutta se (kouluttajan vaihtuminen) ei ole minun ideani.

Konsultit kiinni kotouttamisbisnekseen

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus on tällä hetkellä yli 50 miljoonan euron bisnes, ja kilpailu alalla on kovenemassa. Kunnissa on kotoutettu vuosittain noin 4000 myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta tai kiintiöpakolaista. Puolen vuoden kuluttua aikuisia kotoutettavia on moninkertainen määrä, ehkä jopa 20 000.

Nyt kouluttajat pohtivat kuumeisesti entistä sulavampia kotoutumismalleja, joita voisi kaupata hankinnoista päättäville Ely-keskuksille. Miten samoilla rahoilla hoidetaan moninkertainen kotoutujien joukko? Kun koulutuksesta muualla säästetään, ei valtavia lisärahoja ole lupailtu kotoutumiskoulutukseenkaan.

Nykyisin markkinat jakautuvat viidellekymmenelle toimijalle, joista suurin osa on paikallisia oppilaitoksia.

Konsultti- ja valmennusyritykset eivät ole yhtäkkiä ilmestyneet kuvioihin, vaan esimerkiksi Arffman Consulting on järjestänyt työvoimapoliittista koulutusta jo vuosikausia. Viime aikoina se on panostanut juuri paisuvaan kotoutumiskoulutukseen.

Veikko Halonen
Arffmanin toimitusjohtaja Veikko Halonen kertoo, miten maahanmuuttajien kotouttamista voitaisiin nopeuttaa. (Ylen aamu-tv 24.9.)

Arffmanin toimitusjohtaja Veikko Halonen vastaa puhelimeen kotiseudultaan Sotkamosta. Hänen mukaansa oppilaitokset ovat kiukutelleet heille häviämänsä kilpailutuksen jälkeen.

– Meidät nähdään uhkana, kun me viedään oppimista pois oppilaitoksista, Halonen sanoo.

Halonen on pyörittänyt rakennusliikettä ja ollut Vuokatin Betoni Oy:n toimitusjohtaja. Nyt hän johtaa yhtä kotoutumisalan suurimmista yrityksistä.

Halosen mukaan heillä on käytössään hienot tilat, opettajat ovat tyytyväisiä ja hallinto kevyempi kuin oppilaitoksissa. Opettajien palkat neuvotellaan erikseen, mutta ne ovat hänen mielestään kilpailukykyisiä.

– Julkispuolen palkkaus ei ole yksityisillä mahdollinen, ei ole sellaisia lomia tai S-sarjan mersuja, ei seinissä rahaa eikä kelomajoja, Halonen paukauttaa.

Halosen mielestä valmennusyritysten tähtäimessä on tuottaa mahdollisimman nopeasti väkeä elinkeinoelämän tarpeisiin, oppilaitokset taas ovat toiminnassaan kankeita. Suomen kieltä voi opiskella myös työnteon rinnalla, hän sanoo.

Kuinka hyvin kotoutujat sitten sijoittuvat työelämään Arffmanin koulutuksesta?

Halonen viittaa opiskelijoilta saatuun palautteeseen, josta yritys on laatinut yhteenvedon. Sen mukaan uusimmissa koulutuksissa 72 prosenttia Arffmanin opiskelijoista on ilmoittanut, että on koulutuksen päättyessä muussa tilanteessa kuin työtön.

Sopivan tilaisuuden tullen Arffman mainostaa koulutustaan Ely-keskuksille juuri näillä luvuilla, vaikka niitä ei virallisesti oteta huomioon kilpailutuksissa.

– Ne on meille niitä harvoja kilpailuetuja. Opetushallitus määrää itse opetuksen sisällön. Me erotutaan toivottavasti sillä, millaisia tuloksia koulutuksella on saatu aikaan.

Jättijonot uhkaavat kotoutuskoulutusta

Axxellin Merja Vannela ei hyväksy Arffmanin tarjoamaa mielikuvaa. Myös heillä on tavoitteena saada opiskelijat kotoutettua mahdollisimman nopeasti työelämään ja yhteiskuntaan.

Mannerheimintien opetustiloissa on koolla kotoutujien luokka, jossa kaikki maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen muista syistä kuin hakemaan turvapaikkaa. Vannela kertoo, että se on tällä hetkellä - toisin kuin luullaan - normaali tilanne. 90 prosenttia opiskelijoista on Suomessa perhesyistä tai tullut alun perin Suomeen töihin ja jäänyt sitten työttömiksi. Loput 10 prosenttia on kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Lucian Negoita
Miten hyvin kotoutumiskoulutuksessa oleva romanialainen Lucian Negoita on oppinut kieltä asuttuaan Suomessa 1,5 vuotta?

Huhtikuussa tilanne muuttuu täysin, kun kotoutettavina alkaa olla isoja määriä myönteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. On keksittävä nopeasti uusia tapoja kotouttaa.

Vannela on miettinyt, että koulupäivät voisivat kestää vaikkapa vain kolme tuntia, jotta samana päivänä ehdittäisiin opettaa useampi ryhmä.

– Pitäisi olla ja onkin kehitteillä mahdollisuuksia opiskella lisäksi netissä, kotitehtävillä ja luokkahuoneen ulkopuolisilla tehtävillä, että “mene tutustumaan kirjastoon ja tee tämä tehtävä tai käy kaupassa katsomassa tätä tai tätä”. Ei tarvitsisi olla koulussa sisällä niin montaa tuntia, saataisiin isompi massa läpi nopeammin.

Kotoutuskoulutuksen uudistamisella alkaa olla kiire, etteivät jonot ehdi paisua hallitsemattomiksi. Jo tällä hetkellä koulutukseen voi joutua jonottamaan pahimmillaan seitsemän kuukautta.