1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tsaarinaikaisen arkiston vaiheet kuin elokuvasta – pääseekö talvisodassa kadonneeksi luultu aarre Unescon luetteloon?

Perjantaina tulee tieto siitä, hyväksytäänkö kolttasaamelaisten tsaarinaikainen asiakirja-arkisto Unescon maailmanmuistiluetteloon. Yli 400 vuotta vanhan, mittaamattoman arvokkaan Gramota-arkiston luultiin kadonneen talvisodan pyörteisiin, kunnes se 1990-luvulla löytyi Kansallisarkiston kätköistä.

kulttuuri
Kolttasaamelaisten 1600-luvulla kerätty Gramota -arkisto
Petsamon Suonikylän kolttasaamelaisen Gramota-arkisto koostuu tsaarinaikaisista asiakirjoista, jotka on liimattu poronluulimalla yhteen ja kääritty rullalle. Rullaa on säilytetty puukotelossa.Saa´mi Nue´tt ry

Tänään perjantaina selviää pääseekö kolttasaamelaisten mittaamattoman arvokas, tsaarinaikainen asiakirja-arkisto Unescon Maailman muisti -luetteloon.

Suomen kansallisarkisto tiedottaa päätöksestä tänään perjantaina tilaisuudessa, joka lähetetään suorana internetissä (siirryt toiseen palveluun) klo 16.00.

Tiedotustilaisuus tulee Inarin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta, jossa Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva kertoo Unescon päätöksen.

Unescon maailman muistilistalle valitaan vain pieni osa sinne hakeneista kokoelmista. Kolttakylän arkisto on ainut saamelaiskokoelma, jota on haettu muistilistalle ja Suomesta siellä on ainoastaan kaksi kirjastokokoelmaa.

"Saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre"

Petsamon Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre, Jussi Nuorteva kertoo.

Arkiston vanhin asiakirja on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta 1775.

– Kolttasaamelaiset ymmärsivät jo hyvissä ajoin, että nämä asiakirjat ovat todella tärkeitä heidän asemansa ja elinolojensa suhteen ja kaikkein vahvin turva, kertoo kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva kansallisarkiston videolla (siirryt toiseen palveluun).

Kolttasaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, jolla on näin hyvät kirjalliset todisteet maa- ja vedenkäyttöoikeuksista.

Arkistossa käärölle rullattuna tsaarinaikaisia asiakirjoja

Gramota koostuu tsaarinaikaisista asiakirjoista, jotka on liimattu yhteen poronluuliimalla ja kääritty rullalle. Rullaa on säilytetty puukotelossa.

– Yli yhdeksänmetriselle rullalle käärityt asiakirjat ovat Venäjän keisarien päätöksiä, jotka todistavat kolttakylän oikeuksista laidunmaihin ja kalavesiin. Niiden symbolinen merkitys on suuri koko saamelaisväestölle ja laajemminkin alkuperäiskansoille, Nuorteva kertoo.

Osa asia-kirjoista on keisarin allekirjoittamia, osa muun venäläisen hallinnon allekirjoittamia.

– Ne muodostivat Suonikylän kolttakylän oikeudellisen perustan. Vastaavia asiakirjoja oli muissakin lapinkylissä, ennen kaikkea Venäjän Lapin alueella. Asiakirjoja käytettiin muun muassa oikeusprosessissa osoittamaan että keisari on turvannut kolttien oikeuksia, Nuorteva kertoo.

Gramota on ainoa alkuperäiskansan itse säilyttämä asiakirja-arkisto maailmassa.

Arkiston luultiin kadonneen talvisodan pyörteisiin

Arkiston vaiheet ovat kuin suoraan elokuvasta.

Vanhaan aikaan arkiston salaisen olinpaikan tiesi vain kolme eri perheisiin kuuluvaa luotettua miestä.

Salainen sijaintipaikka suojeli arkistoa muun muuassa viranomaisten yrityksiltä hakea asiakirjoja pois saamelaissiidoilta 1700-luvulla, mutta myös esimerkiksi tulipaloilta.

Talvisodan jälkeen arkiston luultiin kadonneen sodan pyörteisiin.

– Kun Petsamon alue liitettiin Suomeen vuonna 1920 solmitussa Tarton rauhassa ja talvisodan sytyttyä koltat evakuoitiin Petsamosta Tervolaan, pelastivat suomalaiset rajavartijat tyhjentyneestä kylästä sieltä löydetyn arkistokotelon. Se toimitettiin aluksi Lapin Rajavartioston esikuntaan Rovaniemelle ja sieltä vuonna 1942 Helsinkiin silloiseen valtionarkistoon, Nuorteva kertoo.

Kolttayhteisö ei tiennyt mitään arkiston säilymisestä, vaan luuli sen tuhoutuneen sodassa.

Arkisto "löydettiin" tutkimustyön yhteydessä uudelleen vasta vuonna 1996 ja palautettiin vuonna 2012 kolttayhteisölle, kun Kansallisarkiston alainen Saamelaisarkisto aloitti toimintansa.

Gramotaa säilytetään pysyvästi Saamelaisarkistossa Inarissa.

Lue seuraavaksi