Korallien vuodesta tulossa poikkeuksellisen synkkä, jopa viidennes tuhoutumassa

Yhä lämpimämpi merivesi ja tänä vuonna myös el Niño -ilmiö ovat ajaneet koralliriutat kriisiin. Vaikka niitä on vain prosentin kymmenesosa merenpohjasta, ne ovat koti neljännekselle kalalajeista.

ilmasto
Koralli valliriutalla Australian Queenslandissa.
Australian Queenslandissa sijaitseva iso valliriutta on yksi maailman parhaiten säilyneistä koralliriutoista.AIMS

Koilliselle Tyynellemerelle muodostunut selittämättömän lämmin vesialue vaarantaa pahoin alueen koralliriuttoja. Muun muassa Havaijin alueella havaitun poikkeuksellisen lämpimän läikän syy on tutkijoille arvoitus.

Maailman koralliriutat kärsivät jo muutoinkin meriveden yleisestä lämpenemisestä. Yhdysvaltain mertentutkimuslaitoksen NOAA:n ja australialainen Queenslandin yliopiston tutkijat varoittavat, että vuodesta uhkaa tulla koralliriutoille jopa kaikkien aikojen synkin.

Korallien tuhoa ennakoiva vaaleneminen alkoi vuosi sitten Guamista, josta se eteni Havaijlle sekä muualle Tyynellemerelle ja Intianmerelle. Viimeisimmät muutokset on havaittu Floridan vesillä ja Karibialla.

Tuhoutumassa on 10–20 prosenttia maailman korallikannoista, tutkijat laskevat. Rajuimpia tuhoja näyttää olevan koitumassa Havaijilla ja Australian Suurella valliriutalla.

– Kriisi on iskenyt Havaijiin pahemmin kuin minnekään muualle ja pahemmin kuin koskaan ennen. Vaaleneminen on erittäin rajua. Se on laajaa, ja se koskee kaikkia saaria, sanoo NOAA:n korallitutkija Mark Eakin.

Stressaantunut koralli kalpenee, sairastuu ja kuolee

Asiantuntijat ovat antaneet vastaavan varoituksen maailmanlaajuisesta tuhosta aiemmin vain kahdesti, vuosina 2010 ja 1998. Tuolloin, niin kuin jälleen tänä vuonna, el Niño -ilmiö oli poikkeuksellisen voimakas.

Lämpö aiheuttaa koralleille stressiä, minkä takia ne alkavat menettää pinnaltaan levää, joka antaa niille värin ja energiaa. Jos vaaleneminen jatkuu pitkään, koralli altistuu taudeille ja kuolemalle.

Australian Suurelle valliriutalle vaaleneminen lasketaan yltävän ensi keväänä. Vuonna 1998 riutan koralleista menetti väriään yli puolet. 5 – 10 prosenttia kuoli. Vuonna 2010 pelastukseksi koitui myrskyisyys, joka sekoitti vesiä ja helpotti kuumuutta.

Merivesi lämpenee lämpenemistään

Vaikka koralliriutat peittävät vain prosentin kymmenesosan merien pohjasta, niillä elää neljännes maailman kalalajeista. Niinpä koralliriutan kuollessa katoaa myös monien kalojen turvapaikka. Se puolestaan vie elinkeinon miljoonilta kalastuksesta ja matkailusta eläviltä ihmisiltä.

Suuri koralliriutta on jo niin huonossa kunnossa, että YK:n maailmanperintökomitea oli tänä vuonna julistamaisillaan sen uhanalaiseksi kohteeksi. Australian hallitus kiirehti lupaamaan lähivuosikymmenien mittaista ohjelmaa riutan pelastamiseksi.

Koralliriuttojen kärsimä rasitus vähentyisi, jos puututtaisiin ylikalastukseen ja saastumiseen. Pääongelma on kuitenkin merien lämpeneminen. Merivesi oli elokuussa keskimäärin 40 prosenttia lämpimämpää kuin elokuussa 1998, eikä suunnan ennakoida kääntyvän ensi vuonna.

NOAA:n verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun) on nähtävissä korallituhokartta. Myös Global Coral Bleaching 2015/2016 (siirryt toiseen palveluun) -raportti kuvineen ja videoineen on tarjolla internetissä.

Lähteet: AP, Reuters, AFP