"Esimiehet eivät voi saada kohteliaisuuskohtausta kerran kuukaudessa"

Suomessa on hyviä käytäntöjä palkitsemisesta työelämässä. Yritysvalmentajan mukaan palkitsemisessa pitäisi kuitenkin käyttää yhä enemmän luovuutta ja toisen menestymisestä pitäisi osata iloita aidosti.

Kotimaa
Kuvassa esimies antaa palautetta työntekijälle.
Palkitseminen, kiittäminen ja huomion osoittaminen ovat yksi osa hyvää ihmisen johtamista, sanoo yritysvalmentaja Jari Haapaniemi. Kuvituskuva.Raila Paavola / Yle

Suomessa osataan perinteinen, oppikirjasta luettavissa oleva rahallinen palkitseminen hyvin, sanoo kajaanilainen yritysvalmentaja Jari Haapaniemi.

Hänen mukaansa palkitsemistapojen kirjo on kuitenkin laaja. Kyse voi olla palkanlisästä, suoritukseen perustuvasta palkitsemisesta tai virallisten ohjelmien ulkopuolisista huomion osoituksista ja kiitoksista. Haapaniemen mukaan kaikkia näitä tarvitaan.

– Jos yrityksellä ei ole minkäänlaista rahallista palkitsemisjärjestelmää eikä sitä ole muillakaan, niin sellaisen luomisella ei välttämättä voiteta mitään tai erotuta markkinoilla. Jos taas yrityksellä ei ole palkitsemisjärjestelmää, mutta muilla on, niin sillä voidaan hävitä työnantajakuvassa.

– Se ei ole niin suoraviivaista, että kun vain palkitaan kovasti ja enemmän, niin sitten saadaan kovasti tuloksia. Sen sijaan kiittäminen ja huomion osoittaminen mitä erilaisimmin keinoin on hyvin järkevää. Käytäntöjen luomiseen kannattaa nähdä vähän aikaa ja vaivaa, Haapaniemi jatkaa.

Hyvien suoritusten huomioiminen on tehokasta

Jari Haapaniemen mukaan palkkatyömaailmassa rahalla palkitseminen on luonnollista, koska se on olennainen osa ihmisten elintason muodostumisesta. Vapaa-ajalla palkitseminen on puolestaan erittäin haastava palkitsemisen keino.

Kiittäminen ja huomion osoittaminen mitä erilaisimmin keinoin on hyvin järkevää. Käytäntöjen luomiseen kannattaa nähdä vähän aikaa ja vaivaa.

Jari Haapaniemi

– Se on saajalleen hyvin arvostettua, mutta sillä ei saisi olla negatiivisia vaikutuksia työyhteisössä. Vaarana on, että toisten työntekijöiden työkuorma kasvaa. Sen sijaan joustavat työn tekemistavat ja ylipäänsä joustavuus, aikaansaannosten mittaaminen ajan mittaamisen sijasta, niin se koetaan hyvin palkitsevaksi, vaikka se ei olekaan suoranainen palkinto.

Perinteiset, joka vuosi toistuvat palkitsemiset saattavat Haapaniemen mukaan muuttua kaavamaisiksi, jopa rutiiniksi. Niillä ei välttämättä saada haluttua vaikutusta. Hän toivoo, että palkitsemisessa käytettäisiin yhä enemmän luovuutta.

– Tiedän, että pienissä yhteisöissä luovuutta myös käytetään valtavan paljon. Perusohje oikeastaan on, että huomaavaisuus, kohteliaisuus ja kiittäminen eivät maksa mitään. Jos luomme kulttuurin, jossa hyvät suoritukset huomioidaan aidosti, niin se on kaikkein halvinta palkitsemista ja yleensä hyvin tehokasta.

"Aikuiset miehet itkevät kiittämisen voimasta"

Yritysvalmentaja Jari Haapaniemi on työskennellyt aiemmin metsäyhtiö UPM:n henkilöstöpäällikkönä. Hänen kokemuksensa on, että suurissa yrityksissä on hyvin läpinäkyvät ja selkeät palkitsemisjärjestelmät. Haapaniemen mukaan Suomessa riittää kuitenkin vielä työmaata siinä, että oppisimme iloitsemaan toisen ihmisen menestymisestä.

Jos luomme kulttuurin, jossa hyvät suoritukset huomioidaan aidosti, niin se on kaikkein halvinta palkitsemista ja yleensä hyvin tehokasta.

Jari Haapaniemi

– Useimmilla yrityksillä on ihan järkevät toimintatavat, mutta haemme työelämässä vielä sellaista kiittämisen ja palkitsemisen kulttuuria, mitä esimerkiksi Venla-gaala edustaa. Jotain sellaista, missä aikuiset miehet itkevät kiittämisen voimasta. Jos olemme metsissä ryskätöissä koneiden ja laitteiden kanssa, niin eihän sinne gaaloja viedä. Silloin palkitseminen täytyy tehdä muulla tavalla.

Haapaniemi korostaa yrityksiä valmentaessaan pieniä asioita, eleitä ja tekoja.

– Puhumme paljon siitä, että esimiehet eivät voi saada kohteliaisuuskohtausta kerran kuukaudessa ja näytellä fiksua ja kohteliasta. Pitää olla aidosti kiinnostunut toisista ihmisistä koko elämänkaari huomioiden, ei vain siitä työpersoonasta. Ja kun on aihetta, niin pitää sanoa, että hyvä homma, hyvin teit, kiitos.

– Aivan varmasti siitä on hyötyä molemmille osapuolille. Se on yhteinen kokemus siitä, että tehdään tarkoituksellisia asioita, Haapaniemi lisää.