Lähiötalojen energiaremonteilla kivihiili historiaan

Ympäristöjärjestö WWF:n selvityksen mukaan kaukolämmön tarve Helsingissä voisi lähes puolittua vuoteen 2050 mennessä. Tähän tarvittaisiin huomattavasti nykyistä suurempi innokkuus rakennusten energiaremontteihin.

talous
Kaukolämmön kulutuksen kehitys WWF:n eri vaihtoehdoissa ja Helsingin energiantuotanto vuonna 2013
Petteri Juuti / Yle

Helsingissä on lähiökaupalla 1960-70 luvulla rakennettuja taloja, jotka peruskorjataan pian. Ratkaiseva kysymys on miten, sanoo ympäristöjärjestö WWF.

– Siellä on iso yhtenäinen rakennusmassa, jossa on mahdollista monistaa hyviä käytäntöjä. Näin saadaan vaikuttavuutta energiatehokkuustyöhön, sanoo WWF:n projektityöntekijä Jere Lehtomaa.

Kolme tietä valittavana

Asian merkitystä korostaa tänään julkaistu selvitys (siirryt toiseen palveluun), jonka WWF tilasi Gaia Consulting -yhtiöltä. Selvitys maalaa kolme erilaista kehityskulkua kaukolämmön tarpeen tulevaisuuteen.

1. Ensimmäinen ja vaatimattomin vaihtoehto kuvaa energiatarpeen laskua rakennuskannan luontaisen uudistumisen ja kiristyvien määräysten myötä. Nykyisten rakennusten energiatehokkuus ei tässä vaihtoehdossa paranisi lainkaan.

2. Toisessa vaihtoehdossa energiaremontteja tehdään peruskorjausten yhteydessä. Tällä tahdilla lämmöntarpeen väheneminen korvaisi nykyisen kivihiilen käytön vuoteen 2050 mennessä.

3. Kolmannessa vaihtoehdossa kaupunki käynnistää mittavat lähiöiden energiakorjaukset, joiden avulla 40 000 kerrostaloasuntoa korjataan vuoteen 2030 mennessä. Vertailun vuoksi: 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloasuntoja on Helsingissä 55 000. Lisäksi asiaa koskevan tiedon jakaminen pitäisi moninkertaistaa ja turvata rahoitus.

Päätösvalta helsinkiläisillä, alkusysäys kaupungilta

Energiaremonttien tien valitsevat lopulta helsinkiläiset itse, onhan suurin osa rakennuskannasta asunto-osakeyhtiöiden, eli asukkaiden omistuksessa ja vallassa. Mutta WWF kaipaa apuja myös kaupungilta.

Ensiksi kaupungin pitäisi edistää hyvien esimerkkikohteiden syntymistä ja koota yhteen remontteja tekevät taloyhtiöt.

Ja vaikka lainaraha on nyt halpaa, energiaremonttien rahoittaminen on vaikeaa. Rahat menevät työhön ja laitteisiin, jotka kelpaavat huonosti vakuudeksi pankeille.

– Kaupungin tehtävä olisi luoda hyvät kannustimet erityisesti rahoitusmallien kautta, jotta näillä asunto-osakeyhtiöllä olisi kannustin tehdä näitä investointeja, sanoo WWF:n Lehtomaa.

Helenin kulutuskäyrät laskevat hieman loivemmin

Selvityksen julkaisuajankohdalla WWF tähtää Helsingin valtuuston tulevaan päätökseen Hanasaaren kivihiilivoimalan mahdollisesta sulkemisesta.

Myös energiayhtiö Helenissä tunnetaan WWF:n esiintuomat mahdollisuudet ja ongelmat. Vaikka taloyhtiön näkökulmasta viidentoista vuoden takaisinmaksuaika voi näyttää kannattavalta, lainamarkkinoilla se on pitkä aika.

Ja kun samassa rytäkässä pitäisi hoitaa vaikkapa putkiremontti, voi loppusumma epäilyttää.

– Tullaan siihen kysymykseen, että kun kiinteistönomistajan pitää laittaa rahaa jo sen välttämättömän tekemiseen, niin onko sillä mahdollisuuksia ja halua rahoittaa vielä isompi energiaremontti, sanoo Helenin Energiatoimintojen kehitys -yksikön päällikkö Janne Rauhamäki.

Arviot kaukolämmön kulutuksen pienenemisestä ovat Helenin näkemyksen mukaan oikean suuntaisia, mutta yhtiön omiin arvioihin verrattuna hieman jyrkempiä. Yhtiön omien arvioiden mukaan kaukolämmön kysyntä tulee vielä nousemaan parin vuoden ajan ennen taittumistaan alaspäin.