Näin talttuu koiran remmiräyhä: tuijotus pois ja haukottelemaan

Koirien välisen konfliktin perimmäinen syy on useimmiten, että jompikumpi koira on ottanut tavakseen tuijottaa vastaantulijaa. Koirien kielellä se on virhe – uhkaava teko, joka vaatii puolustautumista. Haukottelu ja muu rauhoittelu laimentaa koiran aggression paremmin kuin vastauhka.

Kuva: Anne Tastula / Yle

Koiran räyhäävään käytökseen erilaisissa kohtaamistilanteissa voi olla monenlaisia syitä. Kymmenkunta vuotta koirien käytösongelmia ratkonut koirankouluttaja Jenni Siikanen Taitoa tassuihin -koirakoulusta kertoo, että usein taustalla on pelko.

Koira on saattanut säikähtää ja rähähtää jossain tilanteessa, ja siksi se ottaa jatkossakin saman tavan selviytyä tilanteista. Mahdollisesti joku on joskus käynyt päälle, tai sitten muut tuntuvat pelottavilta, koska koiraa ei ole sosiaalistettu tarpeeksi. Koira pyrkii selviämään tilanteesta uhkaamalla toista osapuolta. Uhkaavan viestimisen tarkoitus on lisätä välimatkaa, saada toinen vetäytymään kauemmas tai poistumaan paikalta.

Tavallisesti koirat käyttävät herkästi rauhoittavia signaaleja välttääkseen ristiriitoja. Rauhoittavia viestejä käyttämällä uhkaavaksi kehittymässä oleva tilanne laukeaa, eikä koiran tarvitse turvautua murinan ja näykkimisen kaltaisiin uhkaaviin signaaleihin.

Miten päästä remmiräyhästä remmirauhaan?

Suora tuijotus on koiran mielestä uhkaava ele. Koirien keskinäinen tuijottelu on koirien kielellä haaste tappeluun, muistuttaa Siikanen.

Kaikki aggressiivinen käytös lähtee siitä, että koira tuijottaa vastaantulijaa.

– Kaikki aggressiivinen käytös lähtee siitä, että koira tuijottaa vastaantulijaa. Siinä menee parista sekunnista kuuteen, ja sitten koira aloittaa rähinän. Se tulkitsee niin, että käyn päälle ennen kuin toinen ehtii, niin selviän tästä tilanteesta.

Tässä tilanteessa koiralle pitää opettaa toinen tapa selviytyä. Koira ajautuu harvemmin muiden kanssa ristiriitoihin, kun ihminen kannustaa sitä tekemään jotain rauhoittavaa signaalia. Kun koira omaehtoisesti hiukankin tekee halutulla tavalla, sitä lähdetään vahvistamaan.

Omistajan kannattaa kehua ja palkita koiraa pienestäkin yrityksestä käyttää rauhoittavia signaaleja.

Opetus vaatii paljon toistoja, mutta lopulta koira kokee, että uusi toimintatapa tuo sille turvan.

– Omistajan kannattaa kehua ja palkita koiraa pienestäkin yrityksestä käyttää rauhoittavia signaaleja. Kun koira kääntyy poispäin toisesta, nuuskii maata, tai tekee mitä tahansa rauhoittavaa signaalia. Näin koiran ristiriitojen välttämisen kyky kehittyy, kannustaa Siikanen.

Väärinymmärrykseen voi olla syynsä

Toisinaan koiralla on vaikeuksia tulla ymmärretyksi tarkoittamallaan tavalla fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi. Erityisesti silmien ja korvien katoaminen runsaan karvan sekaan, typistetyt hännät ja vastaavat seikat tekevät rauhoittavien eleiden havaitsemisen toiselle koiralle hankalaksi.

Silloin koiralle eivät riitä tavalliset hienovaraiset rauhoittavat signaalit, vaan sen on valittava voimakkaat eleet. Rauhoittaakseen vastaantulijaa se voi vaikkapa käydä istumaan tai lipoa kuonoaan.

Ihmiset voivat ennakoida ja estää todennäköisiä ristiriitatilanteita. Esimerkiksi lyhytkuonoiset koirarodut saattavat röhistä, ja ääni muistuttaa etäisesti murinaa. Tämä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä, ja sellaisia aavistellessa koirat tulee totuttaa toisiinsa tavallista varovaisemmin.

Ihminen voi rauhoittaa tai pahentaa tilannetta

Millaista sitten on koirien näkökulmasta ihmisen vääränlainen toiminta? Tuijotus on tässäkin se ensimmäinen ja pahin, kommentoi Siikanen.

Usein ihminen ei havaitse toimintansa aiheuttavan ahdistusta koiralle, ja koiran puolustusreaktio tulee yllätyksenä.

– Varsinkin pienemmät koirat voivat ottaa päälleen kyyristymisen uhkaavana. Ihmisten maailmaan verraten, jos jättiläinen kumartuisi meidän päällemme, tuskin haluamme jäädä siihen alle. Pelkäisimme ja kokisimme sen ahdistavana ja uhkaavana, Siikanen havainnollistaa.

– Tilanteessa koira perääntyy ottaakseen tilaa. Jos koira ei saa etäisyyttä, se jatkaa jonkin aikaa tilanpyyntöä. Seuraavaksi se murisee. Sitten onkin jo vuorossa näykkäys, se tekee valehyökkäyksen. Tilanne etenee, ellei ihminen anna tilaa.

Ihminen saattaa oikeanlaisella toiminnallaan saada koiran myös rauhoittumaan. Koiran tekemisiin voi reagoida koiralle tuttuja rauhoittavia signaaleja itsekin hyödyntäen. Lue tästä, millaisia neuvoja erilaisiin tilanteisiin antaa Turid Rugaas kirjassaan Rauhoittavat signaalit (2004).