Koe uusi yle.fi

Kansanedustajat kiistelevät: synnyttääkö hallituksen politiikka alijäämää vai kasvua?

Murentaako hallituksen leikkauslinja hyvinvointiyhteiskunnan vai pelastaako se sen? Kysyimme tätä kahdelta kansanedustajalta, SDP:n Timo Harakalta ja kokoomuksen Elina Lepomäeltä. Pyysimme heiltä myös ehdotusta veroremontin malliksi. Vastaukset poikkesivat toisistaan kuin yö ja päivä.

politiikka
Eduskunnassa äänestettiin hallituksen luottamuksesta kustannuskilpailukykyä vahvistaviin toimiin liittyen 2. lokakuuta 2015.
Martti Kainulainen / Lehtikuva

Timo Harakka (SDP) ja Elina Lepomäki (Kok.) ovat tuoreita kasvoja eduskunnassa. Harakka on 1. kauden kansanedustaja. Lepomäellä on muutama kuukausi enemmän edustajakokemusta. Hän nousi eduskuntaan Jyrki Kataisen tilalle heinäkuussa 2014 ja uusi paikkansa tämän vuotisissa vaaleissa.

Kumpikin heistä on saanut nopeasti arvostetun aseman omassa eduskuntaryhmässään. Sekä Lepomäen että Harakan leipälajina on talous- ja veropolitiikka. He työskentelevät molemmat valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

On luonnollista, että oppositioon lukeutuva Harakka arvostelee hallituksen talous- ja veropolitiikkaa. Poikkeuksellista on hänen kriittisten väitteidensä kovuus. Hän julistaa muun muassa näin:

– Juha Sipilän hallitus on työntämässä Suomea suuriin alijäämiin.

Yhtä lailla luontevaa on se, että Elina Lepomäki puolustaa hallituksen peruslinjauksia. Hallituksen leikkaussuunnitelmat eivät kuitenkaan tyydytä Lepomäkeä täysin.

– Viime vuonna valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä oli 9,6 miljardia euroa. Nyt puhutaan neljän miljardin leikkauksista per 2019. Eli kaikki leikkaukset eivät astu vielä saman tien voimaan eivätkä vielä edes ensi vuonna. Kyllä paljon kovemmalla kädellä joudutaan leikkaamaan, mikäli työllisyyttä ei saada ylös.

Haluaako hallitus murentaa julkisen sektorin?

Suomi on kovan remontin tarpeessa, tuumii Elina Lepomäki. Vain osa urakasta on mahdollista hoitaa veropolitiikan keinoin.

– Meidän yhteiskuntamallimme on lähempänä suunnitelmataloutta kuin markkinataloutta.

Timo Harakka puolestaan on huolissaan siitä, että julkisen sektorin palvelut heikkenevät hallituksen politiikan seurauksena. Harakka sanoo hallituksen valmistelevan järjestelmän muutosta.

 Kansanedustaja  Timo Harakka  piti SDP:n ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa  7. lokakuuta 2015.
Kansanedustaja Timo Harakka piti SDP:n ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa 7. lokakuuta 2015.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

– Järjestelmän muutos on se, ettei hyvinvointivaltiota haluta enää rahoittaa. Nyt tehdään tilaa sille, ettei julkinen puoli voi olla kilpailukykyinen, luodaan pakkoa sille, että täytyy yksityistää lisää.

Elina Lepomäki myöntää, että tietynlainen järjestelmän muutos on tekeillä. Hänen mielestään se ei kuitenkaan ole ongelma, päinvastoin.

– Hallitus haluaa muuttaa painopistettä julkisesta sektorista yksityiselle sektorille, koska se on ainoa tapa, joka meidät pelastaa. Hallitukselle on hyvin tärkeää muun muassa se, että vapautetaan kilpailulle erilaisia asioita ja toimialoja, jotka ovat olleet suljettuja. Mistään hyvinvointivaltion romuttamisesta tässä ei ole kyse. Jos me palauttaisimme veroastetta inhimillisemmälle tasolle, niin ihmisillä ja elinkeinoelämällä olisi enemmän mahdollisuuksia toimia ja luoda työpaikkoja, joita tämä maa kipeästi tarvitsee.

Säästöt ja veronalennukset

Hallitus yrittää remontoida Suomen julkista taloutta monin tavoin. Julkisia menoja leikataan, palkkoja on määrä alentaa. Samaan aikaan hallitus alentaa veroja. Tämä asetelma on alkanut askarruttaa Timo Harakkaa.

– Heräsin, kun näin uutisissa yksinhuoltajaäidin, joka sanoi olevansa valmis tinkimään omista eduistaan, jos nuoret saadaan töihin. Monilla on kunnioitettava ajatus, että jos nyt tingin eduistani, niin joku apua tarvitseva sitä saa. Mutta eivät leikkauksilla säästyvät varat tule julkiseen kassaan, vaan ne menevät veronalennuksiin. Niihin menee 450 miljoonaa euroa samaan aikaan, kun hallitus leikkaa 900 miljoonaa muualta.

Elina Lepomäki ei näe asiassa ongelmaa, vaikka hän myöntää, että leikkauksista kertyvät säästöt valuvat veroalen kattamiseen.

Elina Lepomäki, kansanedustaja (Kok.)
Elina Lepomäki, kansanedustaja (Kok.)Kimmo Brandt / Eduskunta

– Kyllä. Itse ainakin näen, että parasta elvytystä on se, kun yksittäisellä ihmisellä on enemmän ostovoimaa. Kun kuluttaja voi itse päättää, millaisen tuotteen tai millaista palvelua hän haluaa ostaa, se on paljon tehokkaampaa kuin se, että valtio tai julkinen valta tekee ylhäältä käsin elvytyspäätöksen.

Oikeistolla ja vasemmistolla on varsin erilaiset näkemykset siitä, onko verojen alentaminen nyt järkevää vai ei. Harakan mielestä säästöjen ja verotulojen supistumisen yhteisvaikutus on kohtalokas julkiselle taloudelle.

– Hallituksen kasvupaketti aiheuttaa yhteiskunnalle veronmenetyksiä montaa kautta. Jos palkka-ale toteutetaan, miljardin euron verotulot jäävät saamatta, koska palkkasummakin pienenee. Se korvattaisiin miljardin veronalennuksilla. Eli julkinen sektori on tässä kohtaa tappiolla kaksi miljardia. Kun päälle tulee työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennus, 850 miljoonaa euroa, niin julkinen sektori on menettämässä lähes kolme miljardia verotuloja, arvioi Harakka.

Asia ei ole niin kuin Harakka väittää, kuittaa Lepomäki, joka uskoo, että hallituksen toimet synnyttävät yksityiselle sektorille uusia työpaikkoja. Siitä koituu myös uusia verotuloja.

– Harakka ei ota työllisyysvaikutuksia huomioon. Näitä toimenpiteitä tehdään, jotta pitkällä aikavälillä työllistäminen olisi kannattavaa ja että myös työn vastaanottaminen olisi nykyistä kannattavampaa. Työllisyysaste on nyt lähellä 68 prosenttia. Jos se olisi edes se 72 prosenttia, jota hallitus tavoittelee, niin meillä ei olisi kestävyysvajetta.

Synnyttääkö hallitus alijäämää?

Harakka väittää, että hallitus aiheuttaa omilla toimillaan alijäämää. Hän viittaa valtiovarainministeriön laskelmiin, jotka kertovat, että alijäämää syntyy jonkin verran hallituksen toimista huolimatta. Suurimman ongelman Harakan mielestä aiheuttaa veropotin roima pieneneminen. Hän maalaakin uhkakuvan tuhoisasta kierteestä.

– Kolme miljardia vuodessa vastaa noin seitsemää prosenttia valtion verotuloista. Tässä päädytään nopeasti tilanteeseen, jossa hallitus saa omilla toimillaan aikaan alijäämää. Se synnyttää pakon leikata lisää, kun julkinen talous on jatkuvasti epätasapainossa.

Tässäkin asiassa Lepomäki tyrmää lakonisesti Harakan oletukset.

– Ei hallitus luo alijäämää omilla toimillaan. Päinvastoin. Sitä alijäämää tässä on tarkoitus kuroa umpeen.

Lepomäki myöntää kuitenkin, etteivät hallituksen lamalääkkeet nujerra tautia kovin nopeasti.

– Kun veroasteita lasketaan, niin lyhyellä aikavälillä toki verokertymä saattaa aavistuksen laskea ennen kuin ihmiset muuttavat käyttäytymistään ja ennen kuin työpaikkoja syntyy.

Kaksi veroremontin mallia

Jos Suomen talous pitää kääntää kasvuun ja maan julkinen velka tasapainottaa, osa työstä on tehtävä veropolitiikan remontilla. Pyysin Elina Lepomäkeä ja Timo Harakkaa luonnostelemaan omat viisikohtaiset veroremonttimallinsa. Molemmat kommentoivat toistensa malleja joiltain osin.

Elina Lepomäen veroremontti grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Veroremontin ykkösasia on kokonaisveroasteen laskeminen, sanoo Lepomäki. Hän perustelee näkemyksensä näin:

– Suomen verorasite on maailman huippua. Kokonaisveroaste (45 prosenttia) on Euroopassa neljänneksi korkein ja julkisilla menoilla mitattuna (60 prosenttia) Suomen sijoitus on tänä vuonna Euroopassa ykkönen.

Timo Harakka kommentoi teesiä näin:

– Kokonaisveroastetta ei ole mitään syytä nostaa, mutta en näe pakkomielteisesti, että sitä pitäisi ehdoin tahdoin laskea. Olennaistahan on se, että verovarat ovat oikeassa käytössä ja mahdollistavat tasa-arvon, korkean osaamistason ja kestävän kasvun eväät.

Nämä ovat perustelut Lepomäen kakkosteesille:

– Korkea verokiila hidastaa kotimaisten palveluiden ostamista ja siten työllistämistä. Jos lääkäri joutuu ansaitsemaan 430 euroa maksaakseen 100 euroa nettona puutarhurille, hän jättää herkästi ylimääräisen tunnin tekemättä ja ajaa itse nurmikkonsa. Se heikentää kansantalouden työnjakoa ja siten tuottavuutta.

Näin Lepomäki perustelee työn verotuksen alentamisen tarvetta:

– Työn syntymiseen vaikuttaa sekä työn tarjonta että sen kysyntä. Työn kysyntään vaikuttaa ratkaisevasti työn kokonaiskustannus, josta verot ovat merkittävä osa. Työn tarjontaan verokiila puree myös – palkansaaja on valmis tarjoamaan työpanostaan, mikäli siitä saatava nettokorvaus ylittää hänen antamansa arvon vapaa-ajalle.

Timo Harakan kommentti:

– Työn verotuksen alentaminen on ihan paikallaan, mutta se ei saa tapahtua hyvinvointivaltion kustannuksella.

Lepomäki alentaisi hyvätuloisten verotusta näistä syistä.

– Ainoastaan kolme ylintä tulodesiiliä nettomaksaa veroja tässä maassa. Tuo porukka maksaa enemmän veroja, mitä se saa tulonsiirtoja. Jos haluamme turvata rahoituspohjamme tulevaisuudessa, niin meidän pitäisi laajentaa tuota joukkoa sen sijaan, että kiristämme sen veroruuvia lisää.

Timo Harakka arvelee, että hänen kantansa tähän asiaan on ehkä yllättävä:

– Hyvätuloisilla on usein mahdollisuus muuttaa ansiotulonsa pääomatuloiksi. Olen sitä mieltä, ettei hyvätuloisten ansioveroa ole syytä ainakaan merkittävästi nostaa, koska silloin kiusaus muuntaa ne pääomatuloiksi on liian suuri. Mutta se ei mielestäni ole kiveen hakattua, etteikö pääomatulon veroa voisi nostaa pikkuriikkisen.

Verojärjestelmän pitäisi Lepomäen mielestä olla paitsi neutraali, myös reilu, läpinäkyvä ja tiivis. Veropohjan tulisi olla laaja ja verokantojen matalat.

Järjestelmän neutraaliuden ja tiiviyden tarpeellisuutta Lepomäki selittää näin:

– Valtion ja julkisen vallan ei pitäisi ottaa kovin paljon kantaa siihen, miten ihmisten tai yritysten tulisi toimia. Verojärjestelmässä ei saa olla poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia. Niistä hyötyvät vain sellaiset henkilöt tai oikeushenkilöt, joilla on mahdollisuus käyttää verosuunnittelua.

Harakan mielestä Lepomäen kuvaus kullollisen verojärjestelmän ominaispiirteistä hyvin. Hän toteaa kuitenkin:

– En tiedä, missä oppikirjassa määrätään, että verokantojen tulee olla matalia. Koskaanhan ne eivät voi olla oikeistolle kyllin matalia.

Timo Harakan veroremontti grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Harakan veroremontin ykköskohta kuulostaa iskulauseelta. Vaikka Suomen julkinen talous on ollut vuosikausia alijäämäinen, Harakka vakuuttaa, että hyvinvointivaltion rahoittamiseen on löydettävissä kylliksi varoja.

– Pelimerkit riittävät kyllä, jos hoidamme verotuksen niin kuin 96 prosenttia suomalaisista toivoo. Eli huolehdimme siitä kuten tähänkin asti. 57 prosenttia suomalaisista olisi jopa valmis korottamaan verojaan. Verojen välttelyhän on eräänlainen kansallisurheilu. Mutta kyllä tässä kannattaisi jossain vaiheessa tehdä pientä laskelmaa siitä, mitä niillä verorahoilla saa.

Kakkosteesiään Harakka perustelee näin:

– Verotamme Suomessa omistamista paljon helläkätisemmin kuin muualla. Meillä olisi varaa kiristää omistamisen verotusta 5,5 miljardia euroa ja silloin päästäisiin vasta EU:n keskiarvoon.

Tässä asiassa Lepomäki ei hyväksy Harakan mallia.

– Suomihan on aika pääomaköyhä maa. Kotitalouksien nettovarallisuus on lähellä sitä, mitä se on Portugalissa. Vieroksun sellaista ajatusta, että meidän pitäisi nipistää omistamisesta enemmän tai nostaa sen verotusta, koska se kannustaisi ihmisiä omistamisen ja sijoittamisen sijaan kuluttamiseen. Se ei kovinkaan paljon tehosta meidän kansantalouttamme pitkällä aikavälillä. Ilman investointeja ja ilman omistamista se tuottavuus ei ikävä kyllä kovin kaksisesti kehity.

Näin Timo Harakka perustelee toimenpidelistansa nelos- ja viitoskohtia.

– Kaikki keinot, joilla yksinyrittäjä voisi palkata itselleen kaverin, on käytettävä. Siihen on useita konsteja. Antti Rinteen malli on työllistämisseteli, jolla pienyrittäjä voisi ostaa itselleen työntekijän huomattavasti huokeammin kuin tähän saakka. Tähän liittyy pien- ja mikroyritysten huomioiminen siten, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostettaisiin. Meillä on joukoittain pieniä yrityksiä, jotka pelkäävät kasvavansa sen alarajan yli, jossa vero alkaa purra.

Yksinyrittäjien tukemisen suhteen Lepomäki on samoilla linjoilla kuin Harakka. Rinteen työllistämissetelimallia hän ei kuitenkaan allekirjoita.

Osinkojen verotukseen liittyvää teesiään Harakka pitää hyvin tärkeänä. Hänen mielestään nykyinen verojärjestelmä ei suosi yritykseen investoimista ja työllistämistä, vaan osinkotuottojen pumppaamista ulos yrityksistä.

– Kaikkein olennaisinta olisi se, että osinkojen verotus tulisi kalliimmaksi kuin investointeihin sijoittaminen.

Tätä ajatusta Lepomäki ei hyväksy. Pääomatulojen verotusta Lepomäki ei soisi kiristettävän.

– Omistamisen ja sijoittamisen pitäisi olla Suomessa paljon kannattavampaa kuin mitä se nyt on, jotta saisimme tuottavuutta ylös ja enemmän investointeja tähän maahan. Jos suomalaisten ei kannata sijoittaa tänne, niin miksi ihmeessä ulkomaiset tänne sijoittaisivat? kysyy Elina Lepomäki.