Nuori tekee suuria päätöksiä vähillä tiedoilla – "Ysiluokalla opinto-ohjausta pitäisi olla kaksi kertaa viikossa"

Oppilaanohjaajien mukaan työllisyysnäkymät eivät ratkaise nuorten ammattihaaveita. He kuitenkin lohduttavat suurten päätösten edessä olevia nuoria: ei ysiluokalla tarvitse päättää koko loppuelämän suuntaa.

Kotimaa
Nuori seisoo portaiden edustalla.
Tiina Jutila / Yle

Kokki, kampaaja, lääkäri, autonasentaja, opettaja, hoitaja, juristi... Peruskoulun viimeisiä vetelevät ysiluokkalaiset haaveilevat "ihan tavallisista" ammateista, kertovat Ylen kyselyyn vastanneet varsinaissuomalaiset opinto-ohjaajat. Työllisyysnäkymät eivät juuri vaikuta nuorten ammattiunelmiin.

Raisiolainen Demi Sälö haluaa peruskoulun jälkeen lääkäriksi – tai ehkä sittenkin poliisiksi tai juristiksi.

– En tiedä, missä on huonot työllisyysnäkymät tai palkat. Haluaisin kokeilla ihan kaikkea, koska en tunne ammateista kuin pintapuolen. Ihmisten auttaminen on se, mitä haluaisin.

Koulu on ykköslähde

Ylivoimaisesti suurin osa kyselyyn vastanneista oppilaanohjaajista on sitä mieltä, että päätös elämän suunnasta pitää tehdään liian varhain. Vain harva ysiluokkalainen tietää, mitä todella haluaa.

Opo-tunneilla pitäisi jo seitsemännellä luokalla alkaa tutustua ammatteihin ja kouluihin.

Demi Sälö

Sälön mukaan nuoret ovat päätöksenteossa hyvin pitkälti koulun varassa. Osa nuorista ei osaa hakea tietoa tai ei tiedä, mistä tiedonhaun aloittaisi.

– En ole perehtynyt ammatteihin muuten kuin mitä koulussa on opo-tunneilla katsottu. Olemme puhuneet pintapuolisia perusasioita. Kasiluokalla kävimme Taitaja-kisassa katsomassa, mutta emme oikein ole käyneet vielä tutustumassa kouluihin.

Osa kyselyyn vastanneista oppilaanohjaajista kertoo, että monilla ysiluokkalaisilla ei ole minkäänlaista käsitystä mahdollisista opinpoluista tai erilaisiin kouluihin hakeutumisesta.

– Osa nuorista luulee, että arkkitehdiksi voi kouluttautua jo ammattikoulussa tai että peruskoulusta voi hakea suoraan ammattikorkeaan. Tätä täytyy oikaista heti alusta alkaen. Urheilijat luulevat pääsevänsä helpolla urheilulukioon, vaikka sinne vaaditaan myös hyvä keskiarvo.

Sälön mukaan opiskelun tiimellyksessä on vaikea löytää hengähdystaukoa, jolloin voisi syventyä siihen, mitä omalta tulevaisuudeltaan haluaisi.

– Ysiluokalla opinto-ohjausta pitäisi olla kaksi kertaa viikossa. Opo-tunneilla pitäisi jo seitsemännellä luokalla alkaa tutustua ammatteihin ja kouluihin. Nyt se alkaa ysin syksyllä, ja helmikuussa on jo yhteishaku, Sälö sanoo.

Opo oikoo odotuksia ja pelkoja

Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden oppilaanohjaajien mukaan nuorten ammatinvalintoja ei juuri koskaan ammuta alas eikä haaveita murskata.

– Opinto-ohjaajan tehtävä on tukea oppilaan urapohdintaa. Joskus tämä edellyttää ikävien tosiasioiden esilletuomista. Viimekädessä opokaan ei ole ennustaja, joka kykenisi ennustamaan oppilaalle aukeavat mahdollisuudet, yksi oppilaanohjaaja kommentoi.

Oppilaanohjaajat rauhoittelevat valintojen vaikeuden kanssa tuskailevia koululaisia. 15–16-vuotiaana valittu polku ei ole lopullinen. Eikä niitä työllistymismahdollisuuksiakaan kannata liikaa murehtia.

– Tilastot kertovat vain keskiarvotilanteesta, eivät koskaan yksilön tulevaisuudesta. Mikään haave ei siis yksiselitteisesti ole epärealistinen, muistuttaa yksi oppilaanohjaaja.

Lähteet: ohjaamisen haasteita