Mustasta pörssistä löytyi aiemmin tuntematon osa maailman vanhinta kertomusta

Irakilaisen museon salakuljettajalta ostamasta savitaulusta löytyi lisärivejä maailman vanhimpaan eepokseen. Niissä kuvaillaan luontoa ja surraan kauniin metsän tuhoa.

Ulkomaat
Osa Gilgameshia eli ihmiskunnan historian ensimmäisestä suuresta kaunokirjallisesta teoksesta Michael C. Carlos-museossa Yhdysvalloissa.
Osa Gilgameshia eli ihmiskunnan historian ensimmäisestä suuresta kaunokirjallisesta teoksesta Michael C. Carlos-museossa Yhdysvalloissa.EPA

Irakilaisen Sulaimaniyyan museon antiikkiesineiden salakuljettajan kanssa tekemä kauppa on osoittautunut onnenpotkuksi kirjoituksen ja kirjallisuuden varhaisen historian tutkijoille, kertoo tiedesivusto Live Science. (siirryt toiseen palveluun)

Irakin pohjoisosien kurdialueilla sijaitseva museo on pyrkinyt hankkimaan käsiinsä antiikkiesineitä, jotka olivat kadonneet historiallisista kohteista ja museoista Yhdysvaltain asejoukkojen suorittaman Irakin miehityksen jälkeen.

Vuonna 2011 museon haltuun päätyi kaupassa 80–90 savitaulua, joista yhteen on kirjoitettu nuolenpääkirjoituksella aiemmin tuntematon kappale muinaisen Mesopotamian eeppistä runoelmaa Gilgameshia.

Gilgamesh on maailman vanhin eepos, jonka vanhimmat kertomukset ovat yli 4 000 vuotta vanhoja. Sen päähenkilön, Gilgamesh-nimisen kuninkaan, taustalla on historiallinen henkilö, joka hallitsi Urukin kaupunkia vuosien 2800–2600 eaa välillä.

Mudan peittämä savitaulu vaihtoi omistajaa vain 700 eurolla

Lontoon yliopiston professori Farouk Al-Rawi kiinnitti huomionsa yhteen Sulaimaniyyan museolle tarjotuista savitauluista. Mudan peittämä taulu hankittiin museolle 800 dollarilla eli runsaalla 700 eurolla. Yhdessä Gilgamesh-tuntija Andrew Georgen kanssa Al-Rawi käänsi savitaulun tekstin vain viidessä päivässä.

Tutkijat ymmärsivät pian, että on kyse Gilgameshista eli ihmiskunnan historian ensimmäisestä suuresta kaunokirjallisesta teoksesta. Aikakauden tapaan tarina kirjoitettiin savitauluille, joista ilmeisesti kullekin ikuistettiin yksi osa laajaa eeposta.

Al-Rawin ja Georgen kääntämä eepoksen viides taulu kertoo siitä, kun Gilgamesh yhdessä jumalten luoman kumppaninsa Enkidun kanssa saapuu Seetrimetsän reunaan. Seetrimetsässä, jumalten kodissa, miesten on määrä kohdata ja tappaa Humbaba-niminen hirviö.

Seetrimetsä täyttyi lintujen ja apinoiden äänistä

Kääntäjille oli iloinen yllätys, että savitauluun sisältyi 20 riviä aiemmista versioista tuntematonta tekstiä. Niissä kuvaillaan, miltä Seetrimetsä näytti ja miltä siellä kuulosti.

George kertoo Live Sciencelle, että löydetty kappale jatkaa siitä, mihin muut versiot jäävät. Sen mukaan Seetrimetsä ei ollutkaan rauhallinen ja hiljainen, vaan täynnä lintujen ja kaskaiden ääniä sekä apinoiden huutoja.

Georgen mukaan tällainen luonnon yksityiskohtainen kuvailu ei ole lainkaan tavallista tuon ajan kertomuksissa.

Tekstistä selviää myös, että sankarit tunsivat hirviön tapettuaan hieman katumusta – ainakin siksi, että he tuhosivat kauniin metsän. Seetrit kaadettiin, jotta sankarit pääsisivät palaaman takaisin Babyloniaan.

Arvokas savitaulu on asetettu näytteille Sulaimaniyyan museoon. Museo uskoo, että savitaulu voi olla peräisin Vanhan Babylonian kaudelta eli vuosilta 2003–1595 eaa. Al-Rawi ja George arlelevat sen olevan Uus-Babylonian ajalta vuosilta 626–539 eaa.

Laaja englanninkielinen artikkeli savitaulusta löytyy Ancient History Et Cetera (siirryt toiseen palveluun) -sivustolta.