Turvapaikkabisnes ei ole rahasampo – "Taloudellisesta näkökulmasta en kyllä perustaisi"

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén tyrmää näkemykset turvapaikkabisneksestä rahasampona. Wirénin mukaan Maahanmuuttajaviraston antamilla sopimushinnoilla ei liikevaihtoa kasvateta.

talous
Terveysyhtiö Pihlajalinnan perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Wiren
Terveysyhtiö Pihlajalinnan perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Wirén.Kalle Parkkinen / Lehtikuva

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén tyrmää julkisuudessa olleet näkemykset turvapaikkabisneksestä rahasampona. Wirenin mukaan Maahanmuuttajaviraston antamilla sopimushinnoilla ei liikevaihtoa kasvateta.

– Jos tätä bisnekseksi rupeaa kutsumaan, niin minun pitäisi päättää, että rupeaisinko perustamaan vastaanottokeskusta taloudellisesta näkökulmasta. Tällaisella hinnoittelulla, sisällöllä ja täydellisellä epävarmuudella siitä, miten pitkä sopimuskausi on, vastaus on, että en kyllä perustaisi, Wirén toteaa turvapaikkabisneskeskustelusta tuohtuneena.

Voiko vastaanottobisneksessä sitten mennä pakkaselle?

Tällaisella hinnoittelulla, sisällöllä ja täydellisellä epävarmuudella siitä, miten pitkä sopimuskausi on, niin vastaus on, että en kyllä perustaisi.

Mikko Wirén

– Varmuudella voi, Wirén vastaa.

Tamperelainen terveyspalveluyritys Pihlajalinna on toinen yksityissektorin osakeyhtiö, joka lähti pyörittämään vastaanottokeskuksia.

Wirénin mukaan vastaanottokeskuksia lähdettiin perustamaan, koska Maahanmuuttovirasto pyysi Pihlajalinnalta apua. Yrityksellä oli vapaana tiloja Hämeenlinnassa ja Kokemäellä, Kihniöstä yhtiö osti vanhan oppilaitosrakennuksen 50 000 euron hintaan.

– Kaksi näistä nyt avattavista kohteista on meidän ja ne ovat olleet tyhjillään. Meillä on kuitenkin kuluja niistä koko ajan, kun vanhukset ovat siirtyneet moderneihin tiloihin. Tätä kautta me toki saamme käyttöä näille tiloille, ja se on tietysti positiivista meille, kertoo Wirén.

Noin 43 e/vrk/turvapaikanhakija – sama taksa kaikille

Viestintäpäällikkö Hanna Kautto Maahanmuuttovirastosta myöntää, että palveluiden tuottamisessa on hintaeroja, mutta ei suostu kertomaan vaihteluväliä.

Yrityksille maksetaan samoilla taksoilla kuin järjestöille ja kunnille. Maahanmuuttoviraston mukaan vastaanottovuorokauden keskimääräinen hinta on noin 43 euroa henkilöä kohden.

Tämä summa sisältää kaikki kulut aina tilavuokrista henkilökuntakuluihin, terveyspalveluihin, vastaanottorahaan ja ruokapalveluihin.

Hanna Kautto

– Tämä summa sisältää kaikki kulut aina tilavuokrista henkilökuntakuluihin, terveyspalveluihin, vastaanottorahaan ja ruokapalveluihin, kertoo Kautto.

Hintaan vaikuttaa myös se, että turvapaikanhakijat ovat erilaisia ja osa tarvitsee enemmän esimerkiksi terveydenhoitopalveluita.

– Yksittäinen asiakas voi nostaa hintaa, mutta toisaalta osa turvapaikanhakijoista ei tarvitse hoitoa ja ovat siten palvelun tuottajalle edullisempia, kertoo Kautto.

Suurin osa turvapaikanhakijoiden terveyspalveluista hoidetaan vastaanottokeskuksessa – vain kiireettömät lääkäripalvelut, riskiryhmien seulonnat sekä laboratorio- ja röntgenpalvelut ostetaan.

– Perusterveen ihmisen, joka ei kuulu riskiryhmään, terveyspalvelut eivät maksa paljoa. Toki toinen ääripää ovat sitten riskiryhmät, joiden terveyskustannusket ovat korkeammat, sanoo Kautto.