Huono säilörehusato voi pakottaa lehmien ylimääräisiin teurastuksiin

Lapissa voidaan ensi talvena joutua lehmien ylimääräisiin teurastuksiin huonon säilörehusadon vuoksi. Sato jäi tänä kesänä reilusti yli kolmanneksen normaalia pienemmäksi ja tiloilla nyt selvitellään, riittääkö karjalle ruokaa talven yli.

Kotimaa
Juha Kortesalmi
Ranuan Simojärvellä Juha Kortesalmi odottaa innolla robottinavetan käyttöönottoa. Juha uskoo, että uusi pihatto parantaa niin isännän kuin lehmienkin elämänlaatua.Jorma Korhonen / Yle
Lehmiä nykyaikaisessa navetassa
Jorma Korhonen lähestyy asiaa Pro Agrian, karjatilallisen ja teurastamon vinkkelistä. Kuva: Yle

Huonoon tilanteeseen on kaksi vaihtoehtoa: ostaa ja rahdata kallista lisärehua paremmilta satomailta etelästä, tai vähentää karjamäärää, sanoo kasvituotannon huippuosaaja Juha Sohlo Pro Agriasta Oulusta.

– Tilanne on aivan erikoinen. En muista tällaista kasvukautta koko neuvontatyöni ja viljelyhistoriani ajalta. Joskus 1980-luvun puolivälin tienoilla on viimeksi ollut tämäntyyppinen kesä.

Juha Sohlo sanoo, että he Pro Agriassa ovat kehottaneet viljelijöitä laskemaan säilörehuvarastot hyvin tarkoin, jotta nähtäisiin, riittääkö rehu nyt navetassa oleville eläimille.

– Jos ruoka ei riitä, niin sitten eläimiä joudutaan vähentämään normaalia enemmän. Uhka rehun riittämättömyydestä on vakava ja todellinen.

Kuinka paljon Lapissa sitten jäätiin viime kesänä jälkeen ns. normaalista sadosta? Sohlon mukaan enemmän kuin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla. Hän arvioi, että 30 prosenttia, jopa 40:kin.

– Tuokin on varovainen arvio, hän tähdentää.

Nippa nappa riittää talven yli

Juha Kortesalmi Ojansuun tilalta Ranualta tietää, että viime kesän nurmirehusato oli todella huono. Hän sanoo selviävänsä ensi kesään, kun osti pystyyn 25 hehtaarin nurmikon toiselta viljelijältä Kemijoen varresta. Hän kävi sen itse paalaamassa säilörehuksi ja rahtasi Ranualle

– Pikkusen avitti sekin, että meillä jäi kahden kuukauden eväät varastoon edelliseltä vuodelta. Nyt se on ollut nyt hyvään tarpeeseen. Ylijäämää riitti elokuulle saakka, Kortesalmi sanoo.

– Selviämme nippa nappa ensi juhannukseen. Karjaa ei tarvitse vähentää.

Kortesalmen uudessa ja suuressa pihatossa on 70 lypsylehmää ja 50 päätä nuorta karjaa. Tänä vuonna tila tuottaa maitoa 580.000 litraa, kun tavoite on 600.000 litraa.

Juha -isäntä muistelee viime kesää, eikä miestä naurata: Ensimmäinen rehusato vanhoista nurmista jäi vain 40 prosenttiin normaalista, toinen oli normaali. Monista pelloista hän ei saanut satoa ollenkaan. Toisaalta kylvö jäi liian myöhään ja toisaalta jatkuva vesisade ja märkyys tukehdutti kasvun.

Jollakin tilalla 700 paalin vaje

Toistaiseksi ei ole virallista tietoa kantautunut Lapin säilörehuvajeesta, mutta puskista kuuluu isojakin lukuja. Juha Kortesalmi sanoo kuulleensa, että jollakin tilalla olisi 700 paalin vaje. Se olisi liki puolet hänen vuositarpeestaan 1500 paalista.

– Kyllähän nurmirehua saa Etelä-Suomesta, mutta sen kuskaaminen Lappiin tulee kalliiksi, hän sanoo.

– En tiedä, kumpi on sitten viisaampaa; laittaa eläimiä lahtiin, vai kuskata rehua toiselta puolelta Suomea?

Suopelloilta vähän, kuivilta enemmän

Juha Kortesalmen sanoo, että suopellot kasvoivat viime kesänä tosi huonosti, mutta kuivan maan pellot antoivat kohtuullisen sadon.

– Täällä Ranualla on enimmäkseen suopeltoja... ja minulla varsinkin.

Teurastamolla normaali syysruuhka

Miltä tuo tilanne näyttää sitten teurastamon vinkkelistä? Tarjotaanko nautaa nyt enemmän teuraaksi tuon viime kesän huonon rehutilanteen vuoksi?

Hankintapäällikkö Anne Närhilä Veljekset Röngän teurastamosta Kemistä sanoo, että lehmiä on kyllä tuotu paljon teurastettavaksi, mutta mistä se johtuu, sitä hän ei osaa varmuudella sanoa.

– Toisaalta tämä on ihan normaalia syysruuhkaa. Tässä vaiheessa moni karsii karjan määrää, kun tuo sitä sisälle.

– Tiloilta on kyllä kuulunut sellaista, että siellä pohditaan rehun riittävyyttä, eli että selvitäänkö talven yli, vai joudutaanko karjaa vähentämään. Tällaista ennakkotietoa on, Närhilä sanoo.

– Kyllä Lapin tuottajat ovat huolissaan rehun riittävyydestä talven yli.