Nato suunnittelee jatkoa Afganistan-operaatiolle

Yhdysvallat toivoo Nato-liittolaisten harkitsevan uudelleen päätöstä vetää joukot Afganistanista ensi vuoden aikana. Myös Suomelle saattaa tulla pyyntö pysyä Afganistanissa.

Ulkomaat
Afganistanin armeijan sotilaita partioimassa
Afganistanin armeijan joukot turvaamassa Baghlan-Kunduz -tietä 30.9.2015. Ajmal Omari / EPA

Afganistanin strategisesti tärkeän Kunduzin kaupungin ajautuminen Taliban-ääriliikkeen haltuun viime kuussa sai hälytyskellot soimaan Natossa.

Afganistanin asevoimat saivat Yhdysvaltain tuella Kunduzin uudelleen haltuunsa, mutta tapahtumat osoittivat, kuinka heikosti Afganistanin hallinto pystyy taistelemaan Taliban-ääriliikettä vastaan.

Naton puolustusministerien torstaisessa kokouksessa Afganistanista käytiin vilkas keskustelu. Maan turvallisuustilannetta kuvattiin sanalla haastava.

Rivien välistä voi lukea, että Nato ei luota Afganistanin turvallisuusjoukkojen kykyyn pitää tilanne hallinnassa.

Nato päättää lähiviikkoina, onko läntisellä sotilasliitolla syytä muuttaa suunnitelmaa vetäytyä Afganistanista ensi vuoden aikana.

Afganistanin ja Yhdysvaltain presidentit hymyilevät
Afganistanin presidentti Ashraf Ghani presidentti Barack Obaman vieraana Valkoisessa talossa 24.3.2015. Shawn Thew / EPA

Katseet kohdistuvat Obamaan

Yhdysvalloilla on tällä hetkellä Afganistanissa noin 10 000 sotilasta. Presidentti Barack Obama on päättänyt, että pääosa joukoista vedetään pois vuoden 2016 loppuun mennessä. Sen jälkeen Afganistaniin jäisi vain tuhatkunta amerikkalaissotilasta.

Yhdysvallat on käyttänyt noin 65 miljardia dollaria Afganistanin omien turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen ja varustamiseen. Rahaa on palanut, mutta Afganistanin armeijan kykyyn vastata Talibanin haasteeseen ei oikein uskota.

Yhdysvaltain puolustusministeri Ash Carter pyysi Naton kokouksessa liittolaismaita harkitsemaan jatkoaikaa Afganistan-operaatiolle. Nato-liittolaisilla on Afganistanissa runsaat 6 000 sotilasta.

Saksa näyttää olevan valmis jatkamaan Afganistan-operaatiota. Puolustusministeri Ursula von der Leyen sanoi Brysselissä, että Naton ei pidä asettaa aikarajoja vaan sen on keskityttävä miettimään, miten Afganistanissa päästään eteenpäin.

Saksa odottaa nyt Obaman hallinnon päätöstä Afganistan-jatkosta ja päättää sen jälkeen omasta osallisuudestaan.

Suomalaisia rauhanturvaajia Mazar-i-Sharifin alueella huhtikuussa 2011.
Suomalaisia rauhanturvaajia Mazar-i-Sharifin alueella huhtikuussa 2011.Puolustusvoimat

Suomelle saattaa tulla jatkopyyntö

Suomella on Afganistanissa Mazar-i-Sharifin alueella tällä hetkellä viitisenkymmentä rauhanturvaajaa. Alueen toiminnasta vastaa Saksa, joten Saksan mahdollinen päätös jatkaa Afganistanissa saattaa johtaa jatkopyyntöön myös Suomelle.

Aikataulu on Suomen kannalta haastava. Suomen operaatio Mazar-i-Sharifissa päättyy jo tämän vuoden lopussa, sen jälkeen olisi edessä leirin purkaminen.

Vuodenvaihteen jälkeen Suomesta jäisi Afganistaniin vain kymmenkunta neuvonantajaa pääkaupunkiin Kabuliin.

Jos Saksa päättää pysyä Afganistanissa ja haluaa jatkoaikaa myös Suomelle, pitää asiasta tehdä ratkaisu ripeästi.

Poliittista estettä jatkolle tuskin on, mutta rahaa Afganistan-operaatioon on budjetoitu Suomen rauhanturvaajille vain tämän vuoden loppuun saakka.