Yläsavolaiset riistanhoitoyhdistykset: koiria syövät susilaumat "poistettava" – Suomen riistakeskus pitää vaatimusta poikkeuksellisena

Seitsemän yläsavolaisen riistanhoitoyhdistyksen edustajat vaativat perjantaina, että koiria ja kotieläimiä ruoakseen käyttävät susilaumat on "poistettava". Vaatimus esitettiin Iisalmen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Suomen riistakeskuksen mukaan kirjoitus on poikkeuksellinen, sillä riistanhoitoyhdistyksillä on julkisia hallintotehtäviä.

Kotimaa
Metsästäjä ase olalla.
Yle

"Miksi meidän pitää väistyä susien tieltä", kysytään Iisalmen Sanomissa perjantaina julkaistun mielipidekirjoituksen otsikossa.

Laajan kirjoituksen allekirjoittajina on neljätoista miestä, joista suurin osa toimii joko riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana tai toiminnanohjaajana. Joukon jatkona on metsästäjien etujärjestön Suomen metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja ja muutamia yksityishenkilöitä.

Kirjoituksen mukaan suden suuhun on Ylä-Savossa joutunut metsässä jo neljä metsästyskoiraa, joiden lisäksi yksi koira on pelastunut susilta haavoja saaneena. Kirjoittajien mielestä koirien suojaamiseksi ei ole enää mitään keinoa, sillä myös useat näköhavainnot viittaavat siihen, että sudet eivät enää osoita arkuutta ihmisiä kohtaan.

Allekirjoittaneet katsovat, että metsästäjien oikeuksia on poljettu ja tilanteeseen vaaditaan nyt muutosta.

– Meidän mielestämme ainut keino on poistaa nämä susilaumat, joilta puuttuu ihmisarkuus ja jotka ovat ottaneet koirat ja muut kotieläimet ruoakseen.

"Poikkeuksellinen ja yksipuolinen"

Suomen riistakeskuksessa tällaista julkista kannanottoa pidetään vähintäänkin poikkeuksellisena. Allekirjoittajista suurin osa edustaa riistanhoitoyhdistyksiä, jotka ovat Suomen riistahallinnon paikallistason yksiköitä.

– Riistanhoitoyhdistykset ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joilla on lakisääteisiä tehtäviä, huomauttaa Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.

Härkösen mielestä riistanhoitoyhdistysten nimissä esiintyminen edellyttää tiettyjä muotovaatimuksia, eikä asioita voi tarkastella yksipuolisesti.

– Nyt oltiin jo tietyllä rajalla. Kirjoituksessa otettiin huomioon varsin yksioikoisesti ainoastaan susilaumojen poistaminen, Härkönen tähdentää.

Tilanne olisi riistakeskuksen näkökulmasta erilainen, jos allekirjoittajat olisivat esiintyneet esimerkiksi omien metsästysseurojensa edustajina.

– Jos katsotaan puhtaasti pykälien kannalta, niin tilanne olisi aivan toisenlainen.

Luvassa kanteluita?

Härkösen mukaan kirjoitus tulee ilman muuta herättämään keskustelua. Asiasta tullaan keskustelemaan asianomaisten riistanhoitoyhdistysten edustajien kanssa, mutta kirjoituksella voi olla myös muunlaisia seurauksia.

– Kirjoituksesta voi kannella esimerkiksi Suomen riistakeskukselle tai maa- ja metsätalousministeriölle.

Kaikkein järein kantelu on Härkösen mukaan kuitenkin se, että asiasta kanneltaisiin eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kanteluiden sijasta Härkönen toivoo, että asiasta otettaisiin opiksi.

– Toivon, että tästä ei nyt provosoiduta tai kärjistetä asiaa sen enempää.

– Mietitään, missä roolissa esiinnytään. Se on hyvin tärkeää, hän sanoo.