Kuoleva dandy oli liikaa Ruotsille – seksuaalisuus ajoi maanpakoon

Ruotsalaistaiteilija Nils Dardel oli kuoleman merkitsemä mies. Ehkä siksi sydänvikainen Dardel eli kuin huomista ei olisikaan. Dardel oli 1900-luvun alun kohujulkkis, dandy, joka ilmoitti osoitteekseen Oopperabaari, Tukholma. Nils Dardelin taidetta on ensi kertaa laajasti esillä Suomessa, Turun taidemuseossa.

kuvataide
Nils Dardelin maalaus "Kuoleva dandy" (1918).
Nils Dardelin maalaus "Kuoleva dandy" (1918).Moderna Museet
Nils Dardel (1888 - 1943)
Nils Dardel (1888 - 1943)Riksarkivet

Nils Dardel (1888–1943) on Ruotsin rakastetuimpia ja arvostetuimpia kuvataiteilijoita. Dardelin teoksista maksetaan kymmeniä miljoonia kruunuja ja hänen näyttelynsä houkuttelevat yleisöä jonoiksi asti. Toisin oli hänen elinaikanaan.

– Dardel joutui odottamaan yleisön suosiota pitkään. Hän oli eksentrinen ja elintavoiltaan erikoinen mies. Hänen persoonansa haittasi taiteilijanuraa. Pahinta olivat kuitenkin loukkaukset, jotka koskivat hänen ambivalenttia seksuaalisuuttaan, selittää Moderna Museetin Malmön johtaja John Peter Nilsson.

Nils Dardel oli biseksuaali aikana, jolloin homosuhteet olivat sosiaalisesti paheksuttuja ja laittomia. Hän pakeni Ruotsista nuorena miehenä, eikä enää koskaan pysyvästi asunut synnyinmaassaan.

Dandy luo itsensä

Nils von Dardel syntyi varakkaaseen aatelisperheeseen. Nuorukaista kiehtoi tunnettujen dandyjen, kuten Oscar Wilden ja Charles Baudelairen, elämänasenne: sanavalmius, elegantti kyynisyys sekä itseriittoinen elämäntuska. Dandy voi myös rakentaa itselleen haluamansa identiteetin riippumatta siitä, keneksi hän on sattunut syntymään.

Dardel alkoi rakentaa rooliaan vuonna 1908 päästyään opiskelemaan Tukholman Kuninkaalliseen taidekorkeakouluun. Hän luopui ensin aatelisesta "von"-liitteestä, lopulta myös etunimestään ja alkoi esiintyä pelkkänä Dardelina. Hän loi itsestään tavaramerkin, joka oli sukupuoleton, eikä kuulunut mihinkään yhteiskuntaluokkaan.

Dardel onkin Ruotsissa demokraattisen dandyn maineessa. Tosin teosmyynnin kannalta aristokraattinen tausta oli etu, varsinkin sen jälkeen, kun hän 1920-luvulla alkoi elättää itseään seurapiirimuotokuvilla.

Dardel joutuu vaikeuksiin

Dardel oli siis kuoleman merkitsemä mies. Hän sairastui 17-vuotiaana tulirokkoon, jonka seurauksena oli sydänvika. Dardel tiesi kuolevansa ennenaikaisesti.

Dardel osallistui aikansa julkkiselämään, näkyi ja kuului Tukholman Oopperabaarin kaltaisissa pintapaikoissa. Dardelin yksityiselämästä tuli julkista omaisuutta. Hänestä kerrottiin tarinoita, hänen nasevia repliikkejään siteerattiin.

Nils Dardelin maalaus "Paranooikko" (1925).
Nils Dardelin maalaus "Paranooikko" (1925).Turun taidemuseo

Dardelin sosiaalisesti vilkkaaseen, alkoholinhuuruiseen elämään kuuluivat irtosuhteet, myös miesten kanssa. Homoseksuaalisuus oli Ruotsissa laitonta vuoteen 1944 asti. Sosiaalisesti paheksuttua se oli vielä paljon pidempään. Dardel joutui vaikeuksiin.

Hän yritti rakentaa kulissia heilastelemalla Wallenberg-dynastiaan kuuluvaa neitoa ja naimalla lopulta aatelistytön. Lehdistön kirjoittelu ei kuitenkaan laantunut. Dardel puolustautui maalaamalla akvarellin, jossa häväistyskirjoittelusta vastuussa ollut toimittaja mestataan.

Dardel ja Moderna Museet

Seurauksena Ruotsin ahdasmielisestä ilmapiiristä oli kuitenkin vuonna 1910 alkanut vapaaehtoinen maastapako. Erityisesti Pariisissa Dardel tunsi itsensä vapaaksi, paitsi taiteilijana, myös henkilökohtaisessa elämässään.

Pariisissa hän tutustui myös kuvataiteen mullistaneisiin kubisteihin. Dardel oli Matissen oppilas ja Picasson läheinen ystävä. Georges Braque ja Fernand Leger osallistuivat hänen häihinsä.

Ystävyyssuhteista oli yllättäviä seurauksia. Dardel opasti mesenaattiaan hankkimaan kubistien töitä. Maalaukset päätyivät lopulta Tukholman Moderna Museetin kokoelmiin muodostaen tämän kansainvälisestikin korkeatasoisen museon ytimen. Nyt Moderna Museet kunnioittaa Dardelia laajalla näyttelyllä, joka on kiertänyt Tukholman ja Malmön kautta Turkuun.

Nils Dardel ja moderni aika. Turun taidemuseo 9.10.2015–17.1.2016.

Lähteet: Demokraattinen dandy. John Peter Nilsson, Malmön Moderna Museetin johtaja. | Unen ja toden rajamailla. Erik Näslund, Dansmuseetin johtaja. | Nils Dardel. Keräilijä. Annika Öhrner, taidehistorioitsija