Suomalaiset heräsivät viimeinkin: kerääjäkasvit imevät typpeä pelloista sienen lailla

Maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin voidaan vähentää erityisillä kerääjäkasveilla. Typpeä voidaan saada talteen jopa 20 kg hehtaaria kohden. Viime kesänä viljelijät selvästi innostuivat kerääjäkasveista.

luonto
Mies ja nainen istuvat pellon laidalla
Hannu Känkänen ja Katariina Manni ovat vakuuttuneita kerääjäkasvien hyödystä maanviljelijöille.Ville Välimäki / Yle

Kerääjäkasvit ovat kasveja, joita kylvetään viljasadon alle tai puinnin jälkeen. Ne keräävät ravinteita, joista osa muuten valuu rehevöittämään vesistöjä.

Maanviljelyllä on huono maine vesien rehevöittäjänä. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on noin 70 prosenttia ja typpipäästöistä hieman alle 60 prosenttia.

Italianraiheinä pystyy vähentämään jopa 70 %:a typen huuhtoutumisesta vesistöön

Hannu Känkänen

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa on selvitetty kerääjäkasvien tehoa ja ne näyttävät tehoavan.

– Pohjoismaisissa yhteistutkimuksissa on saatu selville, että esimerkiksi italianraiheinä pystyy vähentämään jopa 70 %:a typen huuhtoutumista vesistöön. Sillä voi siis olla suuri ja vahva vaikutus, sanoo vanhempi tutkija Hannu Känkänen.

Kerääjäkasvit eivät ole mikään uusi asia, mutta Suomessa niiden hyödsyntämiseen on herätty laajemmin vasta viime vuosina.

Viime kesänä koettiin läpimurto, kun kasvit tulivat mukaan maaseudun ympäristöohjelmaan.

Niinpä kerääjäkasveja nähtiin pelloilla enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kerääjäkasvillakin on kääntöpuolensa

Maanviljelijälle kerääjäkasveista voi tulla myös ongelmia, sillä ne saattavat viedä ravinteita varsinaiselta viljeltävältä kasvilta. Tammelan Mustialan kokeissa pyritäänkin selvittämään voiko siihen vaikuttaa viljelyn ajankohdalla ja eri kasveilla.

Naista haastatellaan kameran edessä
Katariina Mannin mielestä kerääjäkasvit ovat monipuolisia hyötykasveja maaseudullaYle

Mustialassa on myös selvitetty miten kerääjäkasveja voisi hyödyntää joko rehuna tai biopolttoaineena. Tulokset ovat siitäkin olleet hyviä.

Kerääjäkasvit paitsi puhdistavat vesistöjä, ovat viljelijälle myös kannattava sijoitus.

–Tulokset ovat olleet lupaavia jo aikaisemmilta vuosilta. Alustavat kokemukset tältä vuodelta ovat myös hyviä. Kerääjäkasvi on ravinteitten pidättäjä ja se parantaa maan kasvukuntoa. Myös rehu- ja biokaasunäkökulma on mielenkiintoinen, uskoo projektipäällikkö Katariina Manni.