Miltä näyttivät kasvit dinosaurusten aikaan? – Evoluutiopuutarha avautuu ensi kesänä

Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha tarjoaa ensi kesänä yleisölle näkymän kasvien evoluutioon. Kaisaniemessä sijaitsevaan puutarhaan rakennettu osio sai nimekseen Evoluutiopuu. Nähtävillä on kasveja dinosaurusten ajoilta.

Kotimaa
Helsingin yliopiston kasvititeteellisen puiston uudistettu Evoluutiopuutarha
Kirsti Pohjaväre / Yle

Kasvihuoneiden eteen piirtyy ilmasta katsottuna puu, jonka runko ja oksistot muodostuvat puutarhassa mutkittelevista hiekka- ja kivikäytävistä. Puun tyvessä ovat alkukantaisimmat kasvit ja lopussa, lähimpänä kasvihuonetta sijaitsevat kehittyneemmät ulkokasvit. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Pertti Pehkonen on tulokseen erittäin tyytyväinen.

– Kyllä täytyy sanoa, että tämä Evoluutiopuu on hieno. Se on maisemaltaan niin iso ja vaikuttava. Kasvihuone avautuu aivan uudella tavalla kävijälle, Pehkonen iloitsee.

Kasvitieteellisen puutarhan remonttityömaa
Kirsti Pohjaväre / Yle

Kasvien muutoksen tarkastelua varten evoluutio-osaan on istutettu 850 erilaista kasvia, jotka menestyvät Suomessa ulkona. Evoluution alkupäässä ovat saniaiset ja niitäkin vanhemmat mähkät, jotka kasvoivat maailmassa jo ennen puuvartisia pensaita. Samalla alueella on myös viisimetrinen Neidonhiuspuu, joka siirrettiin paikalleen puutarhan sisällä.

– Se on jostakin dinosaurusten aikakaudelta, 100-150 miljoonaa vuotta sitten. Se tunnetaan fossiilinäytteistä tuolta ajalta. Tämä on Suomen suurin Neidonhiuspuu ja se on kasvanut ulkona vuodesta 1972 lähtien, kehuu Pehkonen.

Evoluutiopuun latvassa ovat viimeisimmät tulokkaat, asterikasvit. Ruudusta löytyy tuttuja kasveja, kuten auringonkukka ja krysanteemit.

Puutarha aisteille ja ilmastonmuutokselle

Tulevaisuudessa kasvitieteellisen puutarhaan on tarkoituksena luoda uusi pääsisäänkäynti, joka tuo kävijän suoraan kasvien evoluution alkupisteelle. Portille kaavailtu paikka on nykyisten tenniskenttien kohdalla.

– Uuden sisäänkäynnin tekeminen vaatii, että kaupunki tekee asemakaavan mukaisia uudistuksia Kaisaniemen puiston alueelle. Koko alueelle on olemassa asemakaava, sanoo ylipuutarhuri Pertti Pehkonen.

Mittavan uudistamisen myötä puutarhaan on tulossa myös kivikkopuutarha, jäkälä- ja sammalpuutarha sekä aistien puutarha.

– Aistien puutarhan idean on, että siellä voi kokeilla erilaisia kasveja. Kasveilla on hyvin jännittäviä erilaisia lehtiä: toisilla karvaisia, joillakin pehmeitä tai kovia, kuvailee Pehkonen.

Aistien puutarhan ideana on, että siellä voi kokeilla erilaisia kasveja.

Pertti Pehkonen

Aistielämyksiä varten puutarhaan kerätään myös tuoksuvia kasveja. Kasvien väliin on varattu paikka myös paljasjalkapolulle.

– Laitamme sinne soraa, käpyjä ja risuja. Sinne voi mennä kokeilemaan, miltä ne tuntuvat jalan alla. Haluamme tuoda monenlaisia kokemuksia, Pehkonen maalaa.

Kasvitieteellinen puutarha on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojelukohde. Vastaavan laajuista uudistustyötä ei puutarhassa ole 180-vuotisen historian aikana aiemmin tehty. Puiston vanhoja puita vaalitaan edelleen, mutta samalla tähytään jo ideointipöydällä tulevaisuuteen. Tarkoituksena on luoda puutarhaan myös ympäristökasvatusosa, jossa aiheena on ilmastonmuutos.

Kasvitieteellisen puiston uudistettu osaa takana museo.
Kirsti Pohjaväre / Yle

– Ilmatieteenlaitoksen Kaisaniemen sääasema on tässä meidän tontillamme. Olisi hienoa, jos saisimme kytkettyä sen mukaan ilmastonmuutoksesta kertovaan puutarhaan. Siellä voisi havainnoida, kuinka vääjäämättä etenevä ilmastonmuutos muuttaa kasvilajistoa, visioi Pehkonen.