Migrin ylijohtaja toivoo lisää Kauhavan kaltaisia lottovoittoja

Vaikka turvapaikanhakijoiden tulo maahan on jonkin verran hidastunut, tarvitaan heille edelleen joka päivä uusia tiloja yhden vastaanottokeskuksen verran. Kauhavan vastaanottokeskuksessa vierailleen Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion mukaan Kauhavalla toiminta on pystytty käynnistämään esimerkillisen nopeasti.

turvapaikanhakijat
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja kahvilla Kauhavan vastaanottokeskuksessa.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio katsasti Kauhavan vastaanottokeskuksen tilat. Isäntinä olivat vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura ja SPR:n Länsi-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pekka Annala.Elina Kaakinen / Yle

Maahanmuuttovirasto Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio pääsi perjantaina maistelemaan munkkipossuja Kauhavalla entisen lentosotakoulun sotilaskodissa. Nyt sotilaskoti ja viereinen ruokala toimivat 300 turvapaikanhakijan muonituspaikkana.

SPR:n vaastaanottokeskus on toiminut vajaat kaksi viikkoa. Alueella on vastaanottokeskuksen lisäksi tiloja myös hätämajoitusta varten ja mahdollisuus lyhyellä vartoitusajalla majoittaa jopa satoja turvapaikanhakijoita.

– Entisenä varuskunta-alueena tämä tila on sopiva, täällä on ollut saatavilla osaavaa henkilökuntaa ja Lisäksi SPR:llä oli valmius aloittaa toiminta nopeasti eli tämä on ihan niinkuin lottovoitto meille, kiittelee Vuorio Kauhavan konseptia.

Kauhavalla on nopeasti havaittu entisen varuskunta-alueen sopivan erinomaisesti vastaanottotoimintaan. Majoitustilaa on paljon eikä pelkästään kasarmeja vaan myös kerrostalohuoneistoja perheille. Vanhassa sotilassairaalassa toimii terveysasema ja liikuntatilojakin on jo otettu harrastuskäyttöön.

Vuorion mukaan nyt tarvitaan maahan nopeasti lisää Kauhavan keskuksen kaltaisia pitempiaikaiseen vastaanottotoimintaan soveltuvia tiloja.

– Nythän on paljonkin hakijoita sijoitettu hätämajoitusyksiköihin, joita ei voida montaa kuukautta käyttää vastaanotoon.

Yhteisö ympärillä on tärkeä

Vuorio rohkaisee kuntia perustamaan uusia vastaanottokeskuksia. Jos omia sopivia tiloja ei ole eikä valmiutta ryhtyä toiminnan ylläpitäjäksi, toivoo Vuorio kunnilta silti myönteistä asenneta muita toimijoita kohtaan.

– Yhteisö, kansalaisyhteiskunta keskuksen ympärillä, on erittäin tärkeä. Toivottavasti kunnat voivat olla myönteisellä asenteella mukana, vetoaa Vuorio.

Monissa kunnissa päättäjien suhtautuminen turvapaikanhakijoihin on ollut varauksellista. Kauhavan naapurikunnassa Lappajärvellä Maahanmuuttovirasto on saanut osakseen kovaa kritiikkiä siitä, että kunnan päättäjien mielipidettä ei ole kuunneltu. Maahanmuuttovirasto teki paikallisen kylpylähotellin kanssa sopimuksen vastaanottokeskuksen perustamisesta.

– Jos katsotaan ihan näiden sääntöjen mukaan, niin virastolla ei ole velvollisuutta pyytää kunnan suostumusta, mutta on hyvän hallinnon periaatteiden mukaista, että kuntaa informoidaan, vastaa Vuorio kritiikkiin.

Vuorio toteaa myös, että nykytilanteessa ei ole mahdollisuutta venyttää päätöksentekoprosesseja. Uusia tiloja tarvitaan nopeasti, koska vielä viime päivinäkin on joka päivä rekisteröity 250 - 300 uutta turvapaikanhakijaa.