Suomen metsät ränsistyvät perillisten käsissä

Noin viidennes Suomen metsistä on perikuntien omistuksessa. Perikuntien hallinnoimista metsistä suurin osa jää hoitamatta. Suomalaisen metsänomistajan keski-ikä on 62 vuotta.

Mäntytukkeja maassa hakkuutyömaalla. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Suuret määrät metsää jää Suomessa hoitamatta. Syynä on useimmiten metsää perineiden kuolinpesien eripuraisuus. Noin viidesosa suomalaisista metsistä on perikuntien hallinnoimia.

Metsänomistajalle jää aina tuottoa, kun metsiä hakataan.

Harri Tasanen

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen toteaa, että huonosti hoidetusta metsästä jäävät usein myös tuotot saamatta.

– Metsiä jää osittain hoitamatta nykyään sen takia, että syntyy kuolinpesiä, kun metsänomistaja kuolee. Sen jälkeen kuolinpesien osakkailla on määräämisvalta ja heidän pitää olla yksimielisiä, kun tehdään metsää koskevia päätöksiä.

– Jos joku osakkaista on eri mieltä, niin silloin metsän hoitaminen tai myyminen ei onnistu. Jos perikunta alkaa riidellä, niin siinä savotassa eivät yleensä pärjää muut kuin lakimiehet, Tasanen veistelee.

Hyvin hoidettu metsä poikii tuottoa

Harri Tasanen muistuttaa, että metsänhoitoa ei kannata vältellä kulujen pelossa. Puista saatava tuotto kattaa yleensä helposti metsänhoidon kustannukset.

Perikunta kun syntyy, niin ensimmäiseksi tulee kolmen kuukauden aikana perunkirja tehtäväksi. Siinä tarvitaan muun muassa metsän arvo.

Harri Tasanen

– Metsänomistajalle jää aina tuottoa, kun metsiä hakataan.

– Toki jos ihan nuori metsä päästetään huonoon kuntoon, niin sieltä ei välttämättä saa tuottoja, kun metsää laitetaan kuntoon, hän sanoo.

Tasasen mielestä metsästä saatavaa tuottoa voi verrata suoraan henkilöautoon tai puutarhan porkkanapenkkiin.

– Jos sen päästää oikein huonoon kuntoon, niin eivät odotuksetkaan sitten kovin suuria ole.

Hoitoasioihin saatavilla neuvoja

Metsänhoidon laiminlyönti johtuu joskus siitä, että omistajat eivät välttämättä tiedä, kuinka metsien kanssa tulee toimia. Harri Tasanen sanoo, että tuolloin kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen.

– Me kyllä neuvomme, kuinka pitää menetellä.

Metsänhoito tarkoittaa Tasasen mukaan käytännössä esimerkiksi taimikonhoitoa, kasvatushakkuita ja uudistushakkuita.

– Metsää ja sen tuottoa käytetään ihan normaalisti. Metsästä otetaan puuta, ja samanaikaisesti metsää hoidetaan hyvään kuntoon jatkoa ajatellen.

Metsälle pitää määritellä käypä arvo

Toiminnanjohtaja Tasanen muistuttaa, että metsänhoidon myötä metsänhoitoyhdistys määrittää metsälle arvon. Se pitää määrittää esimerkiksi perunkirjoja varten.

– Perikunta kun syntyy, niin ensimmäiseksi tulee kolmen kuukauden aikana perunkirja tehtäväksi. Siinä tarvitaan muun muassa metsän arvo.

– Asiantuntija käy maastossa arvioimassa metsän ja laatii arviokirjan perunkirjan pohjaksi. Tämä arvio tulee jatkossa myös jaon pohjaksi, Tasanen sanoo.