Mittaamattoman arvokas koltta-arkisto pääsi kuin pääsikin Unescon listalle

Kolttasaamelaisten tsaarinaikainen, yli 400 vuotta vanha Suonikylän asiakirja-arkisto on valittu Unescon Maailman muisti -listalle. Tieto tuli myöhään perjantai-iltana. Mittaamattoman arvokkaan Gramota-arkiston luultiin kadonneen talvisodan pyörteisiin, kunnes se 1990-luvulla löytyi Kansallisarkiston kätköistä.

Sápmi
Petsamon Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre
Sámi oahpahusguovddáš
Yle Ođđasat 12.10.2015

Video (siirryt toiseen palveluun) (Sajos)

Unescon johtokunta ilmoitti myöhään perjantai-iltana, että Kolttakylän arkisto on hyväksytty Unescon Maailman muisti -luetteloon.

Päätöksen piti tulla jo perjantaina iltapäivänä.

Nuortalaččat ledje čoahkkanan Čeavetjávrái gullat mearrádusa.
Jouni Aikio / Yle

Kolttasaamelaiset olivat perjantaina iltapäivänä kokoontuneet Sevettijärvelle kuulemaan päätöksen, joka oli määrä kertoa Kansallisarkiston suorassa verkkolähetyksessä. Kello 16.00 ei kuitenkaan vielä tiedetty mikä lopullinen päätös oli, sillä muun muassa yhdestä kiinalaisesta ehdotuksesta oli syntynyt poliittinen selkkaus.

Valinta osoittaa koltta-arkiston arvon

Loppujen lopuksi Kolttakylän arkisto, Gramota-arkisto, hyväksyttiin Unescon Maailman muisti -luetteloon Unescon kokouksessa Abu Dhabissa.

Maailman muisti -luetteloon hyväksytään vain pieni osa esitetyistä kohteista. Tällä kertaa mukaan otettiin 47 ehdokasta 88 hakijasta (siirryt toiseen palveluun). Nyt luettelossa on yhteensä 348 dokumenttia.

Jussi Nuorteva
Jussi NuortevaPirita Näkkäläjärvi / Yle

Valinta osoittaa Kolttakylän arkiston poikkeuksellisen arvon maailman asiakirjallisessa kulttuuriperinnössä.

Gramota on ainoa alkuperäiskansan itse säilyttämä asiakirja-arkisto maailmassa.

– Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre. Sen vanhin asiakirja on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta 1775. Valinnan myötä alkuperäiskansan arkisto pääsee samaan joukkoon muun muassa Magna Cartan, Gutenbergin Raamatun sekä Ludwig van Beethovenin Yhdeksännen sinfonian kanssa, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva kertoo.

Gramota-arkisto on lauantaina nähtävänä Nellimissä kerhotalolla klo 16 lähtien.

Arkiston luultiin kadonneen talvisodan pyörteisiin

Gramota koostuu tsaarinaikaisista asiakirjoista, jotka on liimattu yhteen poronluuliimalla ja kääritty rullalle. Rullaa on säilytetty puukotelossa.

Osa asia-kirjoista on keisarin allekirjoittamia, osa muun venäläisen hallinnon allekirjoittamia.

– Ne muodostivat Suonikylän kolttakylän oikeudellisen perustan. Vastaavia asiakirjoja oli muissakin lapinkylissä, ennen kaikkea Venäjän Lapin alueella. Asiakirjoja käytettiin muun muassa oikeusprosessissa osoittamaan että keisari on turvannut kolttien oikeuksia, Nuorteva kertoo.

Koltta-arkiston vaiheet ovat kuin suoraan elokuvasta.

Arkiston vaiheet ovat kuin suoraan elokuvasta.

Petsamon Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre
Sámi oahpahusguovddáš

Vanhaan aikaan arkiston salaisen olinpaikan tiesi vain kolme eri perheisiin kuuluvaa luotettua miestä.

Salainen sijaintipaikka suojeli arkistoa muun muuassa viranomaisten yrityksiltä hakea asiakirjoja pois saamelaissiidoilta 1700-luvulla, mutta myös esimerkiksi tulipaloilta.

Gramota-arkiston luultiin kadonneen talvisodan aikana, kunnes se 1990-luvulla löytyi Kansallisarkistosta. Kolttayhteisö ei tiennyt mitään arkiston säilymisestä, vaan luuli sen tuhoutuneen sodassa.

Koltta-arkiston koti on Saamelaisarkistossa

Arkisto palautettiin takaisin kolttasaamelaisille Saamelaisarkiston avajaisissa vuonna 2012. Tänä päivänä arkistoa säilytetään Saamelaisarkistossa, Inarissa.

Gramota-arkiiva Čeavetjávrris 9.10.2015
Jouni Aikio / Yle

Aiemmin Suomesta Unescon maailman muisti -luetteloon on valittu A. E. Nordenskiöldin karttakokoelma (1997) sekä Radziwillin ruhtinassuvun kirjasto ja arkisto (2009; yhteistyössä Valko-Venäjän, Liettuan, Puolan, Venäjän sekä Ukrainan kanssa).

Kansallisarkiston tekemää ehdotusta koltta-arkiston sisällyttämisestä Unescon luetteloon tukivat Nellim-Keväjärven ja Näätämön kolttien kyläkokoukset, Saamelaiskäräjät, kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa’mi Nue’tt, Kolttakulttuurisäätiö, Suomen Unesco-toimikunta ja Unescon Maailman muisti -ohjelman Suomen kansallinen komitea.

Suomi sai ehdottaa Maailman muisti -luetteloon vain yhtä kohdetta, ja ehdokkaaksi valittiin Kolttakylän arkisto.

Koltta-arkiston sisältö on käännetty suomeksi. Sen käänsi vuonna 1941 venäjän kielen professori J.J. Mikkola ja se löytyy vielä joistain divareista nimellä Kolttakylän arkisto.