Yhä useampi lääkärikeskus valmis tarjoamaan pakolaismajoitusta – puhdasta auttamisen haluako?

Lääkärikeskukset tahtovat mukaan tarjoamaan turvapaikanhakijoille hätämajoitusta. Hätämajoitukseen halukkaita ovat ainakin Mehiläinen ja Attendo. Pörssiyritys Pihlajalinnalla on jo kolme vastaanottokeskusta.

talous
SPR:n Turun Pansion  vastaanottokeskuksen pihalle pystytettiin telttoja  yhdessä turvapaikanhakijoiden, keskuksen työntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin 1. syyskuuta.
Roni Lehti / Lehtikuva

Lääkärikeskus Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää kertoo, että yritys etsii tällä hetkellä kuumeisesti tiloja eri puolilta Suomea täyttämään kiireellistä turvapaikanhakijoiden hätämajoitustarvetta.

Järvenpää sanoo, että Maahanmuuttoviraston kanssa asiasta on käyty keskusteluja.

– Mehiläisellä on hoivapuolella käyttämättömiä tiloja. Sen lisäksi meillä on iso organisaatio ja osaaminen sekä kyky nopeasti mobilisoida tarvittavia tiloja että rekrytoida henkilökuntaa. Maahanmuuttoviraston kanssa on keskusteltu, miten Mehiläinen voisi tuottaa majoituspalveluja, kun uusia turvapaikanhakijoita tulee 300-500 päivittäin, kertoo järvenpää.

Mehiläinen pystyy Järvenpään mukaan tarjoamaan hätämajoitusta useille sadoille maahanmuuttajille muutaman viikon varoitusajalla. Pidemmällä ajalla puhutaan tuhansista, hän kertoo.

Myös terveysalan yritys Attendo on valmis harkitsemaan asiaa. Attendosta kerrotaan, että yhtiöllä on jo valmiita käytäntöjä Ruotsin

Lääkäripalveluja tarjoavan Attendon toimisto.
Yle

vastaanottokeskuksista. Attendon mukaan riippuu palvelusta, mitä tarvitaan ja mitä lisäarvoa yhtiö pystyy tarjoamaan.

Tuore pörssiyhtiö Pihlajalinna haluaa työrauhaa, eikä anna juuri nyt haastatteluja. Dextraakin pyörittävällä yrityksellä on kolme vastaanottokeskusta.

Barona-konserniin kuuluvan Luona Oy:n hallituksen puheenjohtaja Paavo Voutilainen kertoo, että valmiuksia laajentaa hätämajoitustoimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on, jos valtio tarvitsee.

Tällä hetkellä toimintaa on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla seitsemässä yksikössä.

– Me ollaan eletty kolme viikkoa täydellisessä kyselypaineessa, eli muutaman tunnin välein valtio on esittänyt kysymyksen, että voisitteko mitenkään lisätä kapasiteettia, Paavo Voutilainen kertoo.

Voutilainen sanoo, että henkilökuntaa voidaan nopeasti hankkia lisää.

"Kyse yrityksen yhteiskuntavastuusta"

Turvapaikanhakijoiden majoittamisessa summat voivat karkeasti arvioiden liikkua kymmenissä miljoonissa euroissa hyvinkin nopeasti.

Kukaan ei pysty tarkkaan arvioimaan, kuinka paljon Suomeen on tulossa pakolaisia. Joka tapauksessa hätämajoituksessa summat ovat suuria ja tulijoita on paljon, vaikka Suomeen tulijoiden määrä on hieman vähentynyt lokakuun alusta. Ministeriön mukaan määrä on kääntynyt niin selvästi laskuun, että vuoden loppuun mennessä saapuvien määräksi arvioidaan korkeintaan 35-tuhatta. Aiempi ennuste oli 50-tuhatta.

Valtion ensi vuoden budjetissa vastaanottokeskusten kustannuksiksi on arvioitu runsaat 118 miljoonaa euroa. Tämä voi olla alakanttiin.

Mehiläisen toimitusjohtajan mukaan nyt ei lasketa voittoja, vaan kyse on yrityksen yhteiskuntavastuusta.

– Hätä tullut Suomeen näiden ihmisten mukana.Ison sosiaali- ja terveyspalveluyrityksen, kuten Mehiläisen, yhteiskuntavastuullinen velvoite on auttaa tässä asiassa.

Ison sosiaali- ja terveyspalveluyrityksen, kuten Mehiläisen, yhteiskuntavastuullinen velvoite on auttaa tässä asiassa.

Olli-Janne Järvenpää, Mehiläisen toimitusjohtaja

Paavo Voutilainen Luona Oy:stä on samoilla linjoilla.

– Tässä ei ole ollut minkäänlaista strategista harkiintaa liittyen liiketoimintojen kasvattamiseen. Tässä on yksinkertaisesti reagoitu yhteiskunnalliseen hätätilanteeseen. Meiltä on pyydetty apua, ja apuun on menty. Sen avun antamisen liiketaloudellinen analyysi on aika tavalla alkuvaiheissaan, sano Voutilainen.

Voutilaisen mukaan Luona on myös aivan eri yhtiö kuin edeltäjänsä Barona Hoiva. Tämän hetken liikevaihto on kokoluokkaa joitakin kymmeniä miljoonia. Mukana on muutakin liiketoimintaa kuin turvapaikanhakijoiden asuttamista.

Hän huomauttaa, että osakeyhtiölain mukaan tämä pitää tehdä niin, "että yhtiö ei sorru". Samaan hengenvetoon hän muistuttaa yritysten suurista riskeistä. Kukaan ei Voutilaisen mukaan pysty ennakoimaan, miten riskit realisoituvat. Vain vahvat toimijat voivat lähteä mukaan, sanoo Voutilainen.

Hinnoittelu kaikille jotakuinkin sama

Hinnoittelun periaatteeksi Mehiläiselle käy Maahanmuuttoviraston esittämä malli, joka on keskiarvoltaan 43 euroa/vuorokausi/turvapaikanhakija. Mehiläinen on valmis tuottamaan palvelun samoin ehdoin kuin Suomen Punainen Risti.

– Käytännössä noudatetaan Maahanmuuttoviraston taksoja ja toimintaehtoja, mitä tahansa he asettavat, kertoo Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.

Terveysjätti Mehiläisen avainhenkilöllä on yli 10 miljoonan euron omistukset yhtiössä Luxemburgin kautta.
Mikko Ahmajärvi / Yle

Terveyspalvelut kuuluvat myös palveluun, täsmentää Järvenpää.

Paavo Voutilainen sanoo, että suunnilleen noissa lukemissa mennään Lounankin osalta, vaikka sopimukset ovat yksikkökohtaisia.

Suomeen on tullut alkuviikkoon mennessä noin 21 000 pakolaista, joista hätämajoituksessa on noin 6 000. Valtaosa maahan tulevista tulee Tornion järjestelykeskuksen kautta, mistä sitten katsotaan linja-auto linja-autolta, minne heidät sijoitetaan muualla Suomessa. Paikoista on koko ajan huutava pula.

Myös hoitajia ja lääkäreitä tarvitaan lisää 

Terveystalo puolestaan tarvitsee lisää hoitajia ja lääkäreitä hoitamaan tuhansien uusien maahantulijoiden terveyttä. Johtava ylilääkäri Juha Tuominen kertoo, että Terveystalo tarvitsee muutamia kymmeniä hoitajia ja lääkäreitä lisää uuden tilanteen myötä.

– Määrä kasvaa kuitenkin koko ajan ja me nähdään, että se kysyntä lisääntyy, mutta se on kuitenkin lisääntynyt meillä suhteellisen tasaisesti. Tällä hetkellä meillä on noin kolme kertaa enemmän turvapaikanhakijoita asiakkaina kuin vuosi sitten, ja näköpiirissä on että se määrä kasvaa.

Suurin paine on tällä hetkellä Pohjois-Suomessa, sanoo Tuominen. Työvoimaa haetaan vapailta markkinoilta, jos oma väki ei riitä.

Terveystalolla on ollut turvapaikanhakijoita asiakkaina muutaman vuoden ja se on iso toimija alalla. Juha Tuomisen mukaan Terveystalon koko huomioon ottaen turvapaikahakijoiden määrä on maltillinen tällä hetkellä.

Aavassa ei edes harkita lähtemistä mukaan hätämajoitustoimintaan. Aavasta kerrotaan, että yleisesti ottaen liiketoiminta on lisääntynyt jonkin verran uuden pakolaistilanteen myötä.

Aavan kohdalla puhutaan muutamasta sadasta uudesta asiakkaasta. Kaikki akuutit sairaustapaukset hoidetaan julkisella puolella, kerrotaan Aavasta.

"En kutsuisi tätä bisneksen tekemisesti" 

Kilpailutuksesta puhutaan paljon myös turvapaikanhakijoiden eri palveluiden kohdalla.

Maahanmuuttovirasto kilpailutti turvapaikanhakijoiden terveystarkastukset ja akuutin sairaanhoidon kolmisen vuotta sitten. Terveystalo hoitaa muun Suomen ja lääkärikeskus Aava pääkaupunkiseudun. Tuominen vakuuttaa, että yksityinen sektori hoitaa palvelut halvemmalla kuin julkinen sektori.

Tuominen kuvailee, että suunnitellut tehokkaat työtavat ja prosessit mahdollistavat halvemman toiminnan kuin mitä valtio pystyisi tarjoamaan esimerkiksi terveyskeskuksissa.

Yksi terveystarkastus maksaa 50-150 euroa, riippuen mitä toimenpiteitä tehdään. Tarkkoja summia Tuominen ei voi sopimussyistä paljastaa.

Tuominen torjuu moraalisen ja eettisen kritiikin, jonka mukaan hädänalaisten ihmisten tilanteella tehdään rahaa.

– En kutsuisi tätä bisneksen tekemiseksi, hoidamme näitä potilaita hyvin. Yhteiskunnalle tämä tulee halvemmaksi käyttää meitä kuin muita palveluita. Me olemme oikeasti potilaan asialla, tämä on monelle kutsumusammatti ja täällä tehdään terveyttä eikä bisnestä.

Mehiläinen perää uutta kilpailutusta terveydenhoidosta

Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää pitää tärkeänä uutta kilpailutusta terveydenhuollon palveluista, koska tilanne on oleellisesti muuttunut edellisestä kilpailutuksesta. Terveydenhuollon palvelujen tarjoajien määrä turvapaikanhakijoille saattaa muuttua, jos kilpailutus toteutuu.

– Puhutaan ihan erilaisista palveluvolyymeista. Tässä tapauksessa on ihan järkevää tuoda ne palvelut sinne hätämajoituskeskuksiin ja vastaanottokeskuksiin kuin että sieltä käydään yksityisellä lääkäriasemalla, perustelee Järvenpää.

Hän pitää sitä laadullisesti parempana ja kustannustehokkaampana. Mehilläinen vastaa jo nyt yli sadan tuhannen suomalaisen tervesykeskuspalveluista. Yritys hoitaa myös useita ympärivuorokautisia päivystyspisteitä julkisella puolella.

Moni on ihmetellyt, miksi vastaanottokeskusten pyörittämistä ei ole kilpailutettu. Maahanmuuttovirasto on perustellut kilpailutta jättämistä tilanteen kiireellisyydellä.

Paavo Voutilainen
Paavo VoutilainenLuona

Minulla on se käsitys, että valtio pystyy kontrolloimaan tilannetta paljon paremmin nyt kuin siinä tilanteessä, että tulisi kilpailutus.

Paavo Voutilainen, Luonan hallituksen puheenjohtaja

Luonan hallituksen puheenjohtaja Paavo Voutilainen sanoo entisen Helsingin sosiaalijohtajan kokemuksella, että valtio on riippuvainen niistä tahoista, jotka pystyvät tarjoamaan palveluita kokonaisvaltaisesti.

– Tämmöisessä tilanteessa kilpailutus vie aikaa sietämättömästi, ja voi johtaa valtion kannalta todella huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Minulla on se käsitys, että valtio pystyy kontrolloimaan tilannetta paljon paremmin nyt kuin siinä tilanteessä, että tulisi kilpailutus.

Luonan kytkökset poliitikkoihin

Voutilainen hämmästelee Yle uutisten kysymystä, saako Luona jotain etua, kun sen hallituksessa istuu muun muassa Espoon kaupunginvaltuuston kokoomuslainen jäsen, kansanedustaja Sanna Lauslahti ja tunnettu SDP:n vaikuttaja Ulpu Iivari. Luonallahan on vastaanottokeskukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Hänen mukaansa he ovat hyvän hallintotavan mukaisia ulkoisia hallituksen jäseniä, jotka eivät osallistu neuvotteluihin tai muuhun operatiiviseen toimintaan. Voutilaisen mukaan he osallistuvat vain strategisen tason hallitustyöskentelyyn.

– Olisi aika absurdi ajatus, että neuvottelujen ja hankintojen tulokset ratkeaisivat hallitusten kokoonpanojen perusteella, sanoo Voutilainen.