1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ylen aamu

Kiinnostaako elintenluovutus? Huomio nämä asiat

Elinsiirto on joskus ainoa vaihtoehto pitkälle edenneen sairauden hoitoon. Sinun kuollessasi elimesi voivat pelastaa toisen ihmisen.

Näkymä leikkaussaliin.
Elinsiirtoa odottavia potilaita on Suomessa satoja, joista suurin osa munuaispotilaita. Professori Helena Isoniemen mukaan sairaanhoitopiirien pitäisi paremmin oppia tunnistamaan mahdolliset luovuttajat.

Maksa, sydän, keuhkot. Elintärkeitä elimiä, joiden toimimattomuus vie sinulta hengen – ellet saa ajoissa sopivaa siirrännäistä. Viallisen munuaisen kanssa voi elää, mutta vain kytköksissä dialyysihoitoihin.

Elinsiirto- ja maksakirurgian ylilääkäri Helena Isoniemi vieraili Ylen aamu-tv:ssä kertomassa perusteita.

Moniko suomalainen tarvitsisi elinsiirron?

Jonossa on noin 350 ihmistä. Valtaosa heistä odottaa uutta munuaista. Muita elimiä tarvitsevia on 5 – 10 riippuen elimestä. Sydänsiirtoa odottaa noin 30 suomalaista.

Kuka voi luovuttaa?

Yleensä siirrettävät elimet saadaan aivokuolleilta ihmisiltä.

Munuaisestaan voi luopua myös elävä luovuttaja. Terveillä täysi-ikäisillä ihmisillä on oikeus luovuttaa toinen munuaisistaan läheiselleen.

Miten ilmaisen haluni tai kieltoni elinluovutukseen?

Laki mahdollistaa aivokuolleen elinten ja kudoksien hyödyntämisen muiden hoidossa, mikäli henkilön ei tiedetä asiaa erikseen vastustaneen.

Selkein tapa luvan antamiseen on täyttää apteekista saatava elinluovutuskortti (siirryt toiseen palveluun) ja kertoa kanta myös läheisille. Näin kannattaa toimia silloinkin, jos vastustat elintesi luovuttamista.

Sairaalahenkilökunnalla on velvollisuus keskustella aivokuolleen omaisten kanssa ja selvittää, ovatko kuolleen elimet siirrettävissä muille. Tutkimusten mukaan elimiä saataisiin luovutukseen jopa puolet enemmän, jos sairaaloissa tunnistettaisiin tehokkaammin mahdolliset luovuttajat.

Mitä vaatimuksia siirrettävälle elimelle?

Lähtökohta on terve elin. Luovuttajalla ei saa olla tarttuvia tauteja kuten hepatiittia. Aiemmin sairastettu syöpäkin voi estään luovutuksen.

Entä jos elinsiirtopotilaan elimistö vierastaa siirrännäistä?

Hylkimistä esiintyy toisinaan, mutta se ei ole enää ongelma. Hylkimisreaktiot ovat hoidettavissa lähes aina, ylilääkäri Helena Isoniemi sanoo.