Maalämmön lupasotkusta tuli vuosien piina kerrostaloyhtiölle

Nummelassa sijaitseva kerrostaloyhtiö hakee yhä ratkaisua erikoiseen lämmityskiistaan. Taloyhtiö rakensi maalämpöjärjestelmän Vihdin kunnan myöntämän toimenpideluvan turvin neljä vuotta sitten. Nyt myös korkein hallinto-oikeus on linjannut, että kohteessa ei ole ollut edellytyksiä vesitalousluvan myöntämiselle.

Kotimaa
Maalämpölaitteisto Nummelan Kisarinteen teknisessä tilassa.
Yle

Vihtiläistaloyhtiössä pitkään odotettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ei tuonut helpotusta vuosia jatkuneeseen epätietoisuuteen.

Taloyhtiön lämpökaivot on rakennettu kunnan myöntämän toimenpideluvan turvin neljä vuotta sitten. Kaivot sijaitsevat pohjavesialueella, joten niiden rakentamiseen olisi pitänyt hankkia myös vesilain mukainen lupa aluehallintovirastosta. Tätä ei tiennyt luvanhakija eikä Vihdin kunta.

Taloyhtiö haki vesilain mukaista lupaa jälkikäteen kuitenkaan sitä saamatta. Taloyhtiö valitti aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Molempien oikeusasteiden ratkaisu on sama: maalämpökaivot on purettava pois tai jollain muulla tavalla turvattava järjestelmän riskitön käyttö pohjavesialueella.

Taloyhtiön hallitus on jo ehtinyt kokoontua kriisikokoukseen puimaan asiaa.

– Erittäin synkät fiilikset oli. Yritettiin keksiä järkeviä ratkaisuja päästä tästä eteenpäin, mutta aika musertava homma tämä on kaiken kaikkiaan, taloyhtiön isännöitsijä Vesa Ryyppö kuvailee.

Maalämpökaivoja rakennettu 100 000, vesilupia käsitelty alle 60

Suomeen on aluehallintoviraston tietojen mukaan rakennettu noin 100 000 maalämpökaivoa. Virasto on puolestaan antanut vesilain mukaisia ratkaisuja alle 60. Maalämpöjärjestelmien rakentaminen on kuulunut rakennusluvituksen piiriin vuoden 2011 vapusta lähtien.

Nummelan Kisarinteen lupasotkun kaltaisia tapauksia ei pitäisi enää sattua, sillä maalämpökaivojen rakentamisohjeita on tarkennettu matkan varrella.

– Vesilain mukaisen luvan tarve on selvitettävä aina kun ollaan pohjavesialueella ja tämä on myös kuntien tiedossa. Toisaalta lupakäytäntö on vakiintunut siten, että tärkeille pohjavesialueille ei pääsääntöisesti ole maalämpökaivoille lupia myönnetty, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöneuvos Juha Helin tähdentää.

Taloyhtiön piina jatkuu vielä loppuvuoden ajan

Vihtiläisellä taloyhtiöllä on nyt kaksi kuukautta aikaa etsiä keino maalämpökaivojen riskittömän käytön varmistamiseen. Kaivot on purettava pois, jos keinoa ei löydy. Tilanne on tukala, sillä lisäkuluja on luvassa, mutta niiden suuruutta ei tiedä vielä kukaan.

Eipä ole paljon kukkaistutuksiin tai muuhun uskallettu rahaa laittaa viime vuosina.

isännöitsijä Vesa Ryyppö

– Eipä ole paljon kukkaistutuksiin tai muuhun uskallettu rahaa laittaa viime vuosina. Ehkä kiusallisin vaikutus on kuitenkin ollut asuntojen myynnissä, kun kukaan ei tiedä, että mitä tapahtuu ja minkälaisia kuluja tulee. Yksi asunto tästä yhtiöstä on koko tänä aikana myyty ja sekin minun mielestäni alihintaan kun sekä myyjä että ostaja olivat levottomia tämän tilanteen takia, Vesa Ryyppö kertaa.

Vesilain mukaisen luvan tarpeen ratkaisee joko kunnan rakennusvalvonta tai Ely-keskus ja luvan myöntää tai jättää myöntämättä aluehallintovirasto. Yleensä luvanhakijat tyytyvät viranomaisten ratkaisuihin, sillä oikeusasteisiin Uudeltamaalta on maalämpökaivojen vesitalouslupiin liittyviä tapauksia edennyt vain muutamia.

14.10.2015 klo 13:04: Tarkennettu KHO:n linjauksen sisältöä.