Robotteja pelätään turhaan – Suomi on jäänyt kauas kehityksen kärjestä

Robotiikan asiantuntijat uskovat, että robotteja lisäämällä työpaikatkin lisääntyisivät Suomessa. Terveydenhoidossakin hoitajan aikaa jäisi enemmän läsnäoloon, jos robotit tekisivät osan työstä.

Tämä viime viikolla Suomessa esitelty robotti kykenee yhteistyöhön ihmisen kanssa. Robottikäsi pysähtyy, jos se osuu esimerkiksi ihmiseen, joten robotin kanssa voi työskennellä vierekkäin. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

Ruotsi on robotiikan kärkimaita, perässä tulevat muun muassa Tanska, Iso-Britannia, Japani, Kiina ja Yhdysvallat. Kun muualla maailmassa robotiikka kasvaa, Suomessa kehitys kulkee toiseen suuntaan.

– Viimeiset robotiikkatilastot viime vuodelta näyttävät, että meillä on ollut laskua noin 20 prosenttia, kun muualla maailmassa kasvu on ollut 20 prosenttia, kertoo robotiikan puolesta puhuvan Robotics Finlandin johtaja Christina Andersson.

Roboteilla voidaan lisätä tuottavuutta, mutta myös tuotteiden laatua.

– On jo tehtäviä, esimerkiksi hitsaus, jota ei voida antaa ihmisen tehtäväksi, koska se ei ole niin laadukasta, sanoo Andersson.

Viime viikolla Suomessa esitelty ABB:n YuMi-robotti pystyy yhteistyöhön ihmisen kanssa. Se ei siis kokonaan syrjäytä ihmistä.

– Robotti tarvitsee aina kaverikseen ihmisen, joka tekee työtä ihmisen kanssa. Robotti tekee hankalat ja rasittavat työvaiheet, ja ihmiset tekevät helpommat ja laadunvarmistukseen liittyvät työvaiheet, kertoo ABB Roboticsin tuotepäällikkö Teemu Rantala.

Käsivarsiaan pyörittelevä robotti pystyy rakentamaan esimerkiksi pistorasioita tai kytkimiä tai levittämään liimaa tai tiivisteitä. Jos robotin käsivarsi osuu ihmiseen, robottikäsi pysähtyy, joten sen kanssa on turvallista työskennellä.

Suomessa ei ole tahtoa käyttää robotteja

Teemu Rantalan mukaan Suomella olisi mahdollisuuksia lisätä robotiikkaa, mutta maassa ei ole uskallusta tai tahtotilaa tehdä investointeja. Robotics Finlandin johtaja Christina Andersson toivoo poliitikoilta ratkaisuja.

Uskon, että robotiikka voi parantaa elämänlaatua.

Christina Andersson

– Muualla maailmassa into robotisoida on niin valtavaa, miten se Suomessa on voinut mennä ohi? On vaikea sanoa mistä tämä johtuu. Tulee mieleen, että robotiikka vaatii investointeja ja valtiollisia ohjelmia, pohtii Andersson.

– Monissa maissa on osoitettu, että automaatio ei ole vähentänyt vaan lisännyt työpaikkoja. Meillä kuitenkin pelätään tulevaisuutta. Ehkä meillä odotellaan, että joku puolue sanoo ensimmäisenä, että kyllä meidän täytyy robotisoida pysyäksemme mukana kansainvälisessä kehityksessä, lisää Andersson.

Hänen mukaansa Suomi voisi nostaa tuottavuuttaan robottien avulla jopa 30 prosenttia. Erityisesti terveydenhuollon ja vanhustenhoidon palvelurobotiikassa on kasvumahdollisuuksia.

– Ihminen voi olla robottien avulla pidempään kotona. Ruotsin kokemusten mukaan se ei ole ollenkaan pelottavaa vaan päinvastoin. Robotti antaa mahdollisuuden elää itsenäistä elämää silloin, kun omat voimat eivät riitä, sanoo Andersson.

Robotin kanssa pesulle

Robotista voi olla apua myös intiimialueiden hoitoon. On olemassa jo robotteja, jotka voivat nostaa ihmisen vaikkapa vessanpöntölle sekä pönttöjä, jotka voivat tehdä alapesun.

Robotti antaa mahdollisuuden elää itsenäistä elämää silloin, kun omat voimat eivät riitä.

Christina Andersson

– Robotti tuo arvokkuuslisän silloin, kun se voi auttaa intiimeissä asioissa, joissa kiireinen kotihoitaja tulee ja tekee ehkä hieman kiireessäkin töitään. Uskon, että robotiikka voi parantaa elämänlaatua.

Suomalaiset pelkäävät, että robotit hävittävät inhimillisen kosketuksen hoiva-alalta. Christina Andersson on eri mieltä.

– Veikkaan, että siinä käy päinvastoin, koska suuri osa hoitajan työtä on logistiikkaa ja kirjaamistyötä. Jos näihin voidaan käyttää robotteja, niin toivoisin, että vapautuva työvoima voidaan käyttää inhimilliseen hoivaan.