75 vuotta ensiesiintymisestä – Jouko "Jokke" Knuutinen ei aio enää lopettaa

Jokke Knuutisen ura musiikin saralla alkoi jo viidenikäisenä, kun hän soitti isänsä kanssa haitaria Kemin työväentalolla. Vuosikymmenten aikana Knuutinen on säestänyt maineikkaita sinivalkoisia ääniä kuten Olavi Virtaa.

musiikki
Jokke Knuutinen fiilistelee haitarilla
Kati Siponmaa / Yle

Keminmaan Lautiosaaressa sijaitsevan omakotitalon olohuoneen täyttää digihaitarin muhkea saundi. Päivänselvästi taitavan soittajan käsissä soittimesta irtoaa vuoroin valssi urkusoinnein, vuoroin iskelmä kitaravetoisemmin.

Jouko "Jokke" Knuutinen sai ensimmäisen haitarinsa jouluna 1939. 4-vuotias Jokke otti heti instrumentin siinä määrin haltuun, että jo vuoden kuluttua hän nousi isänsä kanssa esiintymislavalle.

– Isäukon kanssa soitettiin Kemin vanhalla työväentalolla marraskuussa 1940. Jos nyt sattuisi marraskuussa keikan saamaan, niin tulisi kuluneeksi 75 vuotta ensimmäisestä esiintymisestä, Knuutinen virnistää.

Kiertueella mentiin Suomi päästä päähän parissa päivässä

Jokke Knuutinen on kerryttänyt vuosikymmenten aikana mainetta useissa eri kokoonpanoissa sekä säestämällä legendaarisia sinivalkoisia ääniä kuten Olavi Virtaa, Taisto Tammea, Henry Theeliä, Ritva Oksasta ja Annikki Tähteä.

Mies pitää perheensä muuttoa Kemistä Jyväskylään vuonna 1949 hänen musiikilliseksi onnenpotkukseen. Hän päätyi Keski-Suomessa soittamaan muun muassa Leo Lehtisen LL-kvintetissä.

Kahdessa, kolmessa päivässä ajettiin Suomea päästä päähän ja välillä piti soittaakin.

Jouko Knuutinen

Hurjinta kiertue-elämää Knuutinen sanoo viettäneensä Seppo Hanskin kvintetissä 60-luvulla.

– Hurjin viikonloppu oli, kun eräs entinen sekatavarakauppias oli laittanut agenttiliikkeen pystyyn ja alkoi myydä keikkojamme. Olimme Ruissalossa keikalla perjantaina, lauantaina lähellä Oulua ja sunnuntaina Joensuun lähellä. Kahdessa, kolmessa päivässä ajettiin Suomea päästä päähän ja välillä piti soittaakin.

Soittaminen oli toisinaan huomattavasti enemmän paikalla olemista kuin kiivaimpina kiertueaikoina.

– Ravintola Perämeressä olin esimerkiksi yhtämittaisesti kuusi vuotta soittamassa ja Tuomo oli vissiin yhdeksän vuotta, Knuutinen viittaa kemiläislaulaja Tuomo Salmeen.

Kaksi kertaahan minä olen virallisesti jo lopettanut, mutta vaimo sanoi sen toisen kerran jälkeen, että älä enää lopeta.

Jouko Knuutinen

Soittogeenit kulkevat suvussa

Knuutinen miettii 80-vuotispäivänsä tienoilla elämäänsä taaksepäin synnyinseuduillaan, eikä osaisi kuvitella toisenlaista elämää.

– Musiikki on ollut tärkeä osa elämää. Kyllä se menee geeneissä. Omalta isäukolta tulleet geenit jatkavat nyt pojassani ja tyttären pojassa, jotka molemmat musiikkimaailmassa vaikuttavat.

Jokke Knuutisen poika Yari on tunnettu muun muassa elokuvamusiikistaan. Isä-Jokkekaan ei aio vielä haitariaan laittaa narikkaan.

– Kaksi kertaahan minä olen virallisesti jo lopettanut, mutta vaimo sanoi sen toisen kerran jälkeen, että älä enää lopeta, Knuutinen puhkeaa nauramaan.