Neuvostoajalle irvaileva tv-sarja kiinnostaa virolaisnuoria

Tv-sarja ENSV kuvaa humoristisesti elämää 1980-luvun Virossa. Uutta tuotantokauttaan Viron tv:ssä aloittavan sarjan katsojat kiistävät ikävöivänsä aikaan, joka oli täynnä aineellista niukuutta ja kummallisuuksia.

kulttuuri
ENSV-sarjan kuvausta.
ENSV-sarjan kuvausta neuvostoaikaisessa yhteiskeittiössä.Risto Vuorinen / Yle

Neuvosto-Viron 1980-lukua kuvaavan tv-sarjan suosio on yllättänyt sarjan tekijät. Sarjan tuottaja Tarmo Kiviväli uskoi, että sarja uppoaisi vain nuo ajat itse elänneisiin. Suuri yllätys oli se, että myös 1980-lopulla ja 1990-luvun alussa syntyneet virolaiset ovat ottaneet sarjan omakseen.

Yksi ENSV-sarjaa säännöllisesti seuraavista on tallinnalainen Valli Karp. Hän sanoo katsoneensa sarjaa pääasiassa aikuisten lastensa kanssa.

– Se on heille hyvä sarja, koska jokainen osa on herättänyt keskustelua menneestä. He eivät aina usko, että meidän vanhempien elämä oli tuollaista. Sarjassa väännetään rautalangasta neuvostoaikainen elämänmuotomme, ja sellaista se oli, sanoo Karp.

Valli Karp
– Sarja tuo mieleen kummallisia asioita kuten nailonsukkien korjauspajan, Valli Karp nauraa.Risto Vuorinen / Yle

Yhteiskeittiössä tapahtuu

Neuvostoaikaisen yhteisasuntolan yhteiskeittiö on ollut alusta lähtien sarjan tapahtumien sydän. Vuoteen 1982 ajoittuvassa avausosassa keittiöön saapui uutinen neuvostojohtaja Leonid Brezhnevin kuolemasta. Joillekin uutinen tuotti suurta surua, joillekin iloa. Keittiössä nostettiin johtajan poismenolle maljat.

Tallinnassa oli 1980-luvulla huutava pula asunnoista. Sarjan keskiössä olevassa huoneistossa asuu kaksi perhettä. Yhteistö käyttää samaa vessaa ja jääkaappia. Toisen perheen äiti on puoluetyöntekijä. Hänen isänsä on vapaussodan veteraani ja neuvostosysteemin arvostelija, joka kuuntelee kiellettyä Amerikan Ääni -radioasemaa. Sarjan osissa törmäilevät eri maailmankatsomukset sekä mennyt ja tuleva aika.

Nauhurissa soi Dingo

Suomen ja suomalaisten vaikutus neuvostoajan Viroon näkyy myös ENSV-sarjassa. Toisen perheen poika on ammatilataan miliisi. Puoluetyöntekijän poika on puolestaan liikemiesvaistojaan kehittävä bisnesmiehen alku. Hän hankkii matkailijoilta länsitavaraa ja kerää itselleen pääomaa omaa yritystä varten. Hänen kasettinauhurissaan soi Dingon Autiotalo, joka on muuten Virossa edelleen suosituin suomalainen musiikkikappale.

Komediasarjan yhdeksännen tuotantokauden alkujaksoissa eletään vuoden 1987 kevättä. Käänteentekevään ajanjaksoon liittyvät muun muassa fosforiittisota sekä alkava laulava vallankumous. Pian katukuvaan ilmestyvät myös kielletyt sini-musta-valkoiset Viron liput. Yhteiskeittiössä tunnelma tiivistyy ja ideologiset railot kasvavat.

ENSV
Sarjan keskiössä olevassa huoneistossa asuu kaksi perhettä.Risto Vuorinen / Yle

Kaipuuta neuvostoaikaan?

Niin sanottua neukkunostalgiaa esiintyy Viron lisäksi myös kaikissa muissa entisissä sosialistimaissa. Aihetta Oxfordin yliopistossa tutkineen Catriona Kellyn mielestä ilmiön äärilaitaa edustaa Venäjä, joka on jälki-imperialinen yhteiskunta. Siellä suhde neuvostomenneisyyteen on vahvasti sidoksissa valtion valta-asemaan maailman areenalla.

Neuvostonostalgia ei kuitenkaan yleensä merkitse vanhan järjestyksen ikävöintiä. Tutkija Kellyn mielestä niin sanotun nostalgian takaa löytyy joskus myös selvää tyytymättömyyttä vallitseviin oloihin.

– Terveydenhoidon muuttuminen maksulliseksi ja lasten harrastusryhmien kallistuminen voivat saada vanhemmat vertailemaan omaa lapsuuttaan nykytilanteeseen. Onko se nostalgiaa, jos ihmisellä on objektiivisia syitä sanoa elinolojensa huonontuneen, kysyy Kelly Eesti Päevalehden haastattelussa.

Nailonsukkien korjauspaja

Tallinnalaiselle Valli Karpille ENSV-sarja on palauttanut mieleen menneestä lukuisia yksityiskohtia, jotka alkavat olla nykypäivän Virossa katoavaa kansanperinnettä. Yksi sellainen on Tallinnan vanhassakaupungissa toiminut nailonsukkien korjauspaja.

– Jos sukista alkoivat silmät juosta, otit neljä, viisi sukkaparia ja veit ne korjauspajaan.

Ohjaaja näytteölija Tiit Sukk.
Ohjaaja-näyttelijä Tiit Sukk uskoo, että virolaissarjalla olisi kysyntää ainakin nevostoaikana Tallinnassa käyneiden suomalaisten keskuudessa.Risto Vuorinen / Yle

Sukat korjattiin seuraavaksi päiväksi. Eihän korjattu sukka ollut enää uuden veroinen. Se meni pian taas rikki. Vierailin pajassa usein, sillä tuollaisia sukkia ei myyty kaupoissa, muistelee Valli Karp.

Tv-sarjaa suunnitellaan jatkettavaksi kuvaamaan vielä Viron itsenäistymisvuoden 1991 tapahtumia ja niiden vaikutuksia tallinnalaisten arjessa. Sarjan toinen ohjaaja Tiit Sukk on vakuuttunut, että nostalgiasarja puhuttelisi myös melkoista osaa suomalaisista, joilla on omakohtaisia kokemuksia Viron neuvostovuosilta. Sarjan uusi tuotantokausi käynnistyy Viron tv:n ykköskanavalla 15. lokakuuta.