Mairen, 88, huima keilailu-ura: aloitti aikana, jolloin naisia ei edes aina päästetty hallille

Kuopiolainen Maire Rautakoski avasi naisille tietä miesvaltaisen lajin kilpakentille. Tänään hän saa Suomen Keilailuliiton timanttineulan tunnustuksena 1960-luvulla alkaneesta maajoukkueurastaan.

urheilu
Maire Rautakoski
Sakari Partanen / Yle

Keilailun moninkertainen MM- ja EM-mitalisti, kuopiolainen Maire Rautakoski saa tänään Suomen Keilailuliiton myöntämän timanttineulan pitkästä ja menestyksekkäästä maajoukkueurastaan. Edelleen keilailua aktiivisesti harrastava 88-vuotias Rautakoski on ensimmäisiä suomalaisia naiskeilailijoita ja hän edusti Suomea aikoinaan lukuisissa kansainvälisissä kisoissa.

– Naiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua epävirallisiin MM-kisoihin vuonna 1960 Hampurissa. Siitä se kansainvälinen ura lähti, muistelee Rautakoski hymyillen.

Nainen itse oli aloittanut keilaamisen jo 1950-luvun puolella, kun Kuopioon rakentui kaupungin ensimmäinen keilahalli.

– Päätimme mieheni kanssa, että meistähän tulee keilaajia. Meidän perheessä mentiin harrastuksen pariin tasavertaisena alusta asti, kertoo Rautakoski.

Suomalaisten keilanaisten tienraivaaja

Naiset otettiin Rautakosken mukaan aluksi huonosti vastaan keilaradoilla. Vaikka naiskeilaajia oli ollut jo ennen sotia, niin 1950-luvun loppupuolen keilahallibuumi toi naiskeilaajia aiempaa enemmän lajin pariin.

– Keilaus oli hyvin miesvaltaista, kun minä aloitin. Esimerkiksi Turun keilahalliin ei päästetty naisia ollenkaan ja kaikki seuratkin olivat alun perin mieskeilausseuroja.

Aloitin ensimmäisenä naisena sotien jälkeen, joten joka paikkaan minne menin, olin ensimmäinen suomalainen nainen.

Maire Rautakoski

Rautakoski muistaa itse lähteneensä alusta lähtien keilaamaan tosissaan. Lähes 90-vuotiaan naisen huippuvuosiin mahtuikin lukuisia menestyksekkäitä kisoja sekä Suomessa ja ulkomailla. Monissa kansainvälisissä kilpailuissa Rautakoski oli suomalaisnaisten tienraivaaja.

– Aloitin ensimmäisenä naisena sotien jälkeen, joten joka paikkaan minne menin, olin ensimmäinen suomalainen nainen, nauraa Rautakoski.

Kuluneet vuosikymmenet ovat tuoneet myös keilaamiseen tasavertaisuuden miesten ja naisten välille. Tästä Rautakoski on erityisen iloissaan.

– Pidän itseäni jonkinlaisena tienraivaajana, koska alku miesten maailmassa oli hankala, hän pohtii.

Keilaamisinnostus ei ole hiipunut

Menestyksekkään, lähinnä 1960-luvulle sijoittuneen kilpauransa jälkeen Rautakoski on ollut aktiivisesti mukana lajin parissa. Hän oli aikanaan muun muassa ensimmäinen nainen Suomen Keilailuliiton ohjaajakurssilla ja mukana muun muassa valmentajana ja huoltajana.

– Sanoisin, että ensimmäisen henkilökohtaisen EM-mestaruuden jälkeen ei samanlaista tunnetta enää koskaan tullut. Maailmanmestaruudetkaan eivät tuntuneet samalta, koska niissä oli joukkue mukana. Henkilökohtaiset mitalit on ihan eri asia, tuumaa Rautakoski.

Keilaamisinnostus ei ole vuosien saatossa hiipunut. Hän pitää keilaamista sekä sosiaalisena että fyysisenä harrastuksena.

– Voidakseni keilata, minun on tehtävä muutakin. Se on se, joka pitää minut liikkeellä ja aika hyvässä kunnossa.

En voisi kuvitellakaan, mitä elämä olisi ilman keilaamista.

Maire Rautakoski

Keilailuliiton myöntämällä hopeisella timanttineulalla on Rautakoskelle suuri merkitys ja se tuntuu kivalta. Ehkä kivemmalta pitkään aikaan, hän kiittelee.

– En voisi kuvitellakaan, mitä elämä olisi ollut ilman keilaamista, tiivistää Rautakoski ja suuntaa keilaradalle.

Suomen Keilailuliiton Maire Rautakoskelle myöntämä timanttineula on kaikkiaan 22:s myönnetty timanttineula. Timanttineulaan oikeuttavat menestyspisteet Rautakoski sai kasaan jo yli 40 vuotta sitten.