Tutkimus: Tuulivoimaloiden melun häiritsevyys riippuu muustakin kuin melusta

Tuulivoimaloiden aiheuttamaan meluun suhtaudutaan kahdella tutkimusalueella hyvin eri tavoin. Uuden tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyteen vaikuttavat itse melutason lisäksi myös esimerkiksi asenne tuulivoimaa kohtaan tai luottamus virkamiehiä ja tuulivoimatoimijoita kohtaan.

talous
kaksi tuulimyllyä, pelto, talo
Pori Peittoossa tuulivoimalat on koettu paljon häiritsevämpinä kuin tutkimuksen vertailualueella Iissä.Yle

Porissa tuulivoimaloiden melu on koettu niin häiritsevänä, että paikalliset poliitikot ovat päättäneet panna tulevat voimalat jäihin. Porin Peittoossa asuva Leila Kienokoskikin kokee tuulivoimalat häiritsevinä.

– Vähän niin kuin lentokone nousisi, sitten on sellaista huminaa, jopa sellaista kovaa ryskettä, Kienokoski kuvailee läheisistä tuulivoimaloista lähtevää melua.

Työterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa haastateltiin tuulivoimaloista kahden kilometrin säteellä asuvia henkilöitä kahden saman toimijan rakentaman tuulivoima-alueen luona. Tutkituista alueista Porin Peittoossa tuulivoimaloiden melun koki häiritsevinä 20 prosenttia ihmisistä, kun Iin Olhavassa häiritsevyttä koki vain yksi ihminen.

Erojen syynä on paitsi se, että Porissa vastaajat sijoittuivat meluisammille alueille, Porissa myös suhtauduttiin kielteisemmin tuulivoimaan ylipäänsä.

– Siihen vaikuttaa melutaso, mutta ei yksin. Sen lisäksi vaikuttavat asenteet voimaloiden maisemavaikutuksia ja tuulivoimaloita kohtaan yleisesti ja myös asenteet virkamiehiä ja toimijoita kohtaan. Eroja nähtiin myös siinä, miten huolestuneita oltiin tuulivoimalamelun terveysvaikutuksista, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Valtteri Hongisto, joka on aiemminkin tutkinut tuulivoimalamelua (siirryt toiseen palveluun).

Hyötyä paikallisille – vähemmän häiritsevää melua

Iissä tuulivoimalat siis koettiin selvästi myönteisemmin kuin Porissa. Tutkijan mukaan alueiden kehityshistoria voi selittää osan eroista. Iissä voimaloiden koettiin tuovan enemmän hyötyä ja elinvoimaa kyläyhteisölle.

– Siellä missä haitat oli pienempiä, koettiin myös enemmän hyötyjä, Hongisto sanoo.

Porissa tutkimukseen vastaajat altistuivat kuitenkin kovemmille melutasoille kuin Iissä. Tutkijan mukaan tästä ei voi kuitenkaan suoraan vetää sitä johtopäätöstä, että melutasot selittäisivät suuremman häiritsevyyden, koska Porin Peittoossa kaikilla melutasovyöhykkeillä häiritsevyys oli korkeammalla tasolla kuin Olhavassa.

– Sanottiin, että pesukoneen ääni korkeintaan tulee. Ja se mikä on kummallista, on se, että ne piti olla kahden-kolmen megawatin voimaloita, ja nyt onkin 4,5. Ja korkeutta tuli lisää kymmeniä metrejä, Kienokoski kuvailee pettymyksiä virkamiesten ja toimijoiden lupauksiin.

Suojaetäisyys ei takaa häiriöttömyyttä

Esimerkiksi Porissa asetettu kahden kilometrin suojaetäisyys tuulivoimaloille ei Hongiston mukaan takaa sitä, että suoja-alueen ulkopuolella häiritsevyys loppuu. Tutkimuksessa valitettiin yhtä paljon 32 desibelin häiritsevyydestä kuin 40 desibelin häiritsevyydestä.

Tutkijan mukaan alueet eivät ole täysin vertailukelpoisia, eikä täysin vertailukelpoisia alueita löydykään.

– Se tekee tästä tutkimusalueesta haastavan. Senpä vuoksi tarvitaan lisää tutkimusta.

Molemmilla tutkituista alueista on 3-4,5 megawatin eli teollisen kokoluokan voimaloita. Itse melutasot tutkimusalueilla olivat 35-45 desibelin välillä. Äänen laadusta ei tehty vertailua, miten ne poikkesivat alueiden välillä. Tutkimuksessa oli yhteensä 140 vastaajaa.

Tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) Työterveyslaitoksella teetti Anojanssi-hanke, jonka yhtenä rahoittajana on muun muassa Suomen Tuulivoimayhdistys. Aineiston keräyksen rahoitti tuulivoimaoperaattori Tuuliwatti Oy. Anojanssi on osa laajempaa ministeriöiden ja eri yritysten Anojanssi-tutkimuskokonaisuutta, jonka tarkoitus on ymmärtää melun häiritsevyyteen vaikuttavia tekijöitä.