Turvapaikanhakijoiden terveystarkastukset viivästyneet – tuhkarokkoriski suuri rokottamattomilla

Turvapaikanhakijoilta pitäisi seuloa tartuntataudit ja heidät pitäisi rokottaa pian saapumisensa jälkeen.Terveystarkastukset ovat kuitenkin viivästyneet turvapaikanhakijoiden suuren hakijamäärän vuoksi. Esimerkiksi tuhkarokkoepidemia on suuri rokottamattomilla ja voi levitä myös ympäristöön paikkakunnilla, joissa rokotekattavuus on heikko.

Kotimaa
Turvapaikanhakijoita Kouvolan Keltakankaan tilapäismajoituksessa.
Turvapaikanhakijoita Kouvolan Keltakankaan tilapäismajoituksessa.Martti Kainulainen / Lehtikuva

THL suosittelee, että turvapaikanhakijoiden tartuntatautiseulonnat tehdään kahden viikon sisällä saapumisesta. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä tapahdu, vaan tarkastukset ovat viivästyneet suuren tulijamäärän vuoksi.

Kun perustetaan kiireellä hätämajoitusyksiköitä, tietenkään uudessa keskuksessa ei ole terveydenhoitajaa.

Inkeri Mellanen

– Meillä on viiveitä vastaanottokeskuksissa näissä tarkastuksissa. Joillakin paikkakunnilla on ollut haasteita terveystarkastusten käynnistämisessä, sanoo ylitarkastaja Inkeri Mellanen Maahanmuuttovirastosta.

– Kun perustetaan kiireellä paljon uusia hätämajoitusyksiköitä, niin tietenkään uudessa vastaanottokeskuksessa ei välttämättä heti ole terveydenhoitajaa, vaan sellainen pitää ensin rekrytoida sinne. Kovin pahoja viiveitä ei minun käsitykseni mukaan ole ollut.

Normaalitilanteessa vastaanottokeskuksissa alkutarkastuksia tehdään viikoittain.

Tuhkarokkoepidemian riski korkea rokottamattomien joukossa

Vastaanottokeskuksissa tai hätämajoitustiloissa ei viranomaisten mukaan ole ollut tartuntatautiepidemioita, mutta esimerkiksi tuberkuloosiepäilyjä on turvapaikanhakijoiden joukossa esiintynyt.

Rokotteilla yritetään estää epidemian syntymistä rokottamattomien turvapaikanhakijoiden joukossa.

Mika Salminen

– Turvapaikanhakijoiden rokotuksilla ei ole tulipalokiirettä, mutta esimerkiksi osaa tulijoista ei ole rokotettu tuhkarokkoa vastaan ja osa ei ole sitä sairastunut. Tuhkarokkoepidemian riski on kohtuullisen korkea ja siksi seulonnat pitäisi tehdä ja rokotteet antaa, ettei syntyisi epidemiaa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien osaston johtaja Mika Salminen.

– Rokotuksilla yritetään ennaltaehkäistä epidemian syntymistä rokottamattomien turvapaikanhakijoiden joukossa.

Jos turvapaikanhakijalla sattuu olemaan vaikka kurkkumätä tai mikä tahansa tartuntatauti, niin ehtiikö tauti levitä, jos alkutarkastusta ei ehditä tekemään ajoissa?

– Vastaanottokeskuksissa seurataan tietenkin myös oireita eli ei se pelkästään alkutarkastuksen toimittamisesta ole kiinni. Jos joku oireillee, hänet viedään kiireesti vastaanottokeskuksesta terveydenhuollon piiriin, kertoo Inkeri Mellanen Maahanmuuttovirastosta.

Salmisen mukaan tuberkuloosiakin voi turvapaikanhakijoiden keskuudessa esiintyä, vaikka lähtömaassa tuberkuloosia ei esiintyisi.

– Vaikka tuberkuloosia ei esiintyisi juuri siinä maassa josta turvapaikanhakija on peräisin, tämä on voinut saada tartunnan matkan varrella vaikkapa oltuaan pakolaisleirillä.

Tuberkuloosi on hoidettavissa tuberkuloosilääkkeillä.

Vaarana tuhkarokkoepidemia kunnissa, joissa rokotekattavuus heikko

Esimerkiksi tuhkarokon leviämisen riski myös ympäröivään yhteiskuntaan turvapaikanhakijoiden välityksellä on todellinen kunnissa, joissa rokotekattavuus on alhainen.

Tuhkarokkoepidemian estämiseksi lapsista pitäisi olla 95 prosenttia rokotettu. Tuhkarokkoa vastaan Suomessa keskimääräinen rokotekattavuus on 95 prosenttia, mutta THL:n mukaan on Suomen kunnista puolet ovat sellaisia, joissa rokotekattavuus on vaarallisen alhainen, jopa 85 prosenttia.

THL ei halua nimetä näitä riskikuntia, koska se selvittää parhaillaan onko joissakin kunnissa rokotteet jääneet kirjaamatta rekisteriin, vaikka lapsille niitä olisi kattavasti annettu.

Saksassa oli tuhkarokkoepidemia, jossa yksi lapsi kuoli.

Mika Salminen

Onko siis joidenkin kuntien alhainen rokotekattavuus myös yksi syy sille, että turvapaikanhakijota rokotetaan, jotta tartuntataduit eivät leviä Suomeen?

– Kyllä. Se on yksi syistä, ilman muuta.

Myös Euroopassa on riehunut tuhkarokkoepidemioita.

– Esimerkiksi Saksassa oli alkuvuonna viidensadan henkilön tuhkarokkoepidemia, jossa yksi lapsi kuoli. Vakavia tautimuotoja oli huomattavan paljon enemmän, kertoo Salminen.

Tuhkarokko-rokote.
Reuters

Irak ja Syyria korkean polioriskin maita

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan polio on hävinnyt melkein koko maailmasta, mutta korkean polioriskin maita ovat muun muassa Irak, Syyria, Afganistan ja Somalia. Näistä maista Suomeen on tullut ja tulee jatkossakin turvapaikanhakijoita.

Korkean polioriskin maista tulevat turvapaikanhakijat pitää rokottaa Suomessa, jos rokotteet eivät ole kunnossa tai jos tiedot kunkin saamista rokotteista puuttuvat.

Suomesta polio eli lapsihalvaus hävisi 1960-luvulla, mutta vuonna 1984 Suomessa riehunut polioepidemia saatiin kuriin koko väestöön kohdistuneella rokotuskampanjalla.

Turvapaikanhakijoiden kanssa tekemisissä olevien kannattaa huolehtia rokotteet kuntoon

Koska turvapaikanhakijoiden suoja tarttuvia tauteja vastaan voi olla puuttellinen, heidän kanssaan työskentelevien tai heitä tapaavien tai majoittavien kannattaa tarkistaa omien rokotteidensa voimassaolo. THL:n sivuilta voi tarkistaa listan (siirryt toiseen palveluun) rokotteista, joiden on hyvä olla voimassa.

Tavallisten kaduntallaajien ei THL:n mukaan tarvitse turvapaikanhakijoiden takia rynnätä otattamaan rokotuksia, tosin paras keino itsensä ja lapsensa suojaamiseksi tartuntateudeilta sekä estää epidemioiden syntyminen on ottaa rokotteet ja pitää ne voimassa.