1. yle.fi
  2. Uutiset

Uusi kalastuslaki: silakan litkaus jokamiehenoikeudeksi

Uusi kalastuslaki lisää silakan pyynnin litkalla maksuttomaksi jokamiehenoikeudeksi ensi vuoden alusta. Vapaa-ajankalastajien lupamaksut halpenevat ja yhdellä kalastonhoitomaksulla saa kalastaa koko maassa. Uusi laki vähentää vesialueita hoitavien kalastusalueiden määrän puoleen.

luonto
Silakan kalastusta Raippaluodon sillalla.
Anna Wikman / Yle

Silakan pyytäminen litkalla on jännittävää puuhaa. Sitä todistelivat Vaasan Huutoniemen koulun neljäsluokkalaiset Raippaluodon sillalla. Kalaa tuli, vaikka kokemusta ei ollut.

Silakan kalastusta Raippaluodon sillalla.
Anna Wikman / Yle

– Hieno kokemus. Varsinkin se, kun kalat nykii siellä siiman päässä, kertoilee kasvot loistaen Sainey Jabbi.

Kalamiehille uusi kalastuslaki tuo muutamia hyviä uudistuksia. Silakan litkaus muuttuu ensi vuoden alusta jokamiehenoikeudeksi onginnan ja pilkkimisen tapaan.

Toinen hyvä uutinen on kalastuksenhoitomaksun ja vieheluvan yhdistäminen. Vuodenvaihteen jälkeen yhdellä kalastonhoitomaksulla saa viehekalastaa koko maassa. Lisäksi yhdistetty maksu on 39 euroa eli 11 euroa nykyisiä maksuja halvempi.

– Se on hyvä. Ne säästää, jotka paljon virvelöi. Eikä tarvitse etsiä paikkaa, mistä niitä lupia saa, intoilee Vaasan Urheilukalastajien puheenjohtaja Erkki Hietanen.

Verkkokalastukseen vapaa-ajankalastelijan on edelleen haettava lupa vesialueen omistajalta. Uuden lain mukaan verkkoja saa laittaa pyyntiin korkeintaan 8 eli yhteensä 240 metriä.

Lisäksi nykylaista poiketen kalastusoikeus, joka perustuu kylässä asumiseen, poistuu. Lupa on erikseen saatava vesialueen omistajalta ja se voidaan myös evätä.

Rauhoituksia ja alamittoja

Vapaa-ajan lohikalastukseen haetaan toimivaa ratkaisua. Asetuksessa esitetään nyt rajoitusta, jonka mukaan vapakalastuksessa saaliiksi voisi ottaa yhden lohikalan vuorokaudessa. Verkkokalastukseen ei tulisi kiintiötä. Tämä malli ei kelpaa.

Vapaa-ajankalastajat ovat sitä mieltä, että kiintiö pitäisi jakaa siten, että lohikaloja voisi pyytää vavalla tai verkolla enintään 2-3 kalaa viikossa.

Sen sijaan pyydettävien kalojen alamitoista ja taimenen sekä järvilohen täysrahoituksesta ollaan käytännössä yhtä mieltä.

– Se on hyvä asia. Näiden istutukset tehdään nyt kaloilla, joilla ei ole rasvaevää. Niistä kasvavat saaliskalat otetaan, mutta luonnonkalat päästetään. Sillä tavalla luonnonkanta säästyy ja vahvistuu, sanoo Erkki Hietanen.

Kalastusalueet yhdistetään

Kalastusalueet muuttuvat kalatalousalueiksi. Niitä on nykyisellään 15. Väännöstä odotellaan melko vaikeaa ja pitkällistä.

Suurin, Kyrönjoen vesistöä hallitseva kalastusalue saanee kylkeensä Lapuanjokea hoitavan kalastusalueen.

Yhdistymistä joutuvat miettimään myös Alavuden ja Ähtärin, Evijärven ja Lappajärven sekä Lestijoen ja Perhonjoen kalastusalueet.

Pohjanmaan rannikolle tehtäneen kolme hallintoaluetta. Vaasa Kristiinankaupunki, Mustasaari Vöyri sekä Uusikaarlepyy Pietarsaari.

Tavoiteena lainvalmistelussa on puolittaa Suomessa olevien 222 kalastusalueen määrä. Näin myös pohjalaismaakunnissa. Valmista pitäisi olla kolmen vuoden kuluttua.

– Alustavia hahmotelmia on tehty ja hyvä olisi jos nämä 15 aluetta saataisiin yhdistettyä seitsemäksi hallintoalueeksi, kertoo yhdistymisiä valmisteleva kalastusmestari Kyösti Nousiainen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Kalastusvesien hoitoon halutaan niitä yhdistämällä saada uutta virtaa. Nykyiset kalastusalueet ovat toimineet 30 vuotta, mutta moni niistä on käytännössä toimimattomia. Toisaalta esimerkiksi Lapuanjoki on nyt kahden eri hoitokunnan jakama.

– Pyritään siihen, että vesistöt olisivat jatkossa yhden kalatalousalueen hoidossa. Nämä ainakin yritetään saada yhteen, sanoo Kyösti Nousiainen.

Kalatalousalueet vastaavat vesialueidensa kunnosta ja hoidosta. Kalatalousalueet ovat vastaisuudessa yhdistyksiä, joiden johdossa ovat alueen kalastusoikeuden haltijat ja kalastusalan järjestöt.

Lue seuraavaksi