Keskustan Hanna Kosonen: Vastaanottokeskuksia lisää vaikka kuntia kuulematta

Ensimmäisen kauden kansanedustaja arvioi, että pääministerin päätös tarjota kakkoskotinsa turvapaikanhakijoille on todennäköisesti lisännyt Suomen vetovoimaa pakolaisleireillä. Väitteet hallituksen rähmälläänolosta elinkeinoelämän edessä Kosonen torjuu jyrkästi.

politiikka
Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen.

Keskustan kaakkoissuomalainen kansanedustaja Hanna Kosonen katsoo, että turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia pitää voida perustaa myös kuntien tahdosta riippumatta.

Myös Maahanmuuttoviraston mukaan tarve vastaanottokeskuksille on nyt niin suuri, että tarvittaessa kuntien mielipide voidaan sivuuttaa. Kosonen pitää kantaa ymmärrettävänä ja sanoo, että vastaanottokeskuksia tarvitaan lisää myös Kaakkois-Suomeen.

– Tilanne on niin poikkeuksellinen, että kaikkien pitää kantaa vastuunsa ja uskon kyllä, että myös kunnissa ymmärretään tämä, Kosonen sanoo.

Maailmalla sai paljon huomiota Juha Sipilän taannoinen päätös antaa kakkoskotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön, ja tieto Suomen pääministerin humaanista linjasta kantautui Lähi-idän pakolaisleireille saakka. Suomi sai mainetta maana, joka toivottaa turvapaikanhakijat tervetulleeksi.

Kuitenkin samaan aikaan hallitus on pyrkinyt siihen, että Suomeen tulevien määrä vähenisi. Pääministeri Sipilä itse on julkisuudessa pitänyt turvapaikanhakijoiden suurta määrää jopa Suomen taloustilannetta isompana ongelmana.

Kun EU:n sisäministerit äänestivät 120 000 turvapaikanhakijan jakamisesta jäsenmaiden kesken, Suomi oli ei-leirissä yhdessä Unkarin, Slovakian, Tšekin ja Romanian kanssa. Sisäministeri Petteri Orpon johdolla ollaan todennäköisesti kiristämässä ainakin Irakista tulevien turvapaikkakriteerejä.

Kosonen ei niele arvostelijoiden syytöksiä pääministerin epäjohdonmukaisesta toiminnasta.

– Pääministeri ajatteli kotinsa antamista turvapaikanhakijoille varmasti yksityishenkilönä, ja se oli hyvin henkilökohtainen ja nopea ratkaisu. Se kertoo paljon hänen luonteestaan. Mutta toki sillä on ollut vaikutusta. Kuva Suomesta turvapaikanhakijoiden paratiisina on kyllä levinnyt aika hyvin, Kosonen sanoo.

"Ay-liikettä kuunnellaan"

Opposition vasemmassa reunassa kiukkua on lietsonut hallituksen likeinen suhde työnantajien etujärjestöihin. Muun muassa hallituksen kaavailema julkisen sektorin lomien lyhentäminen, sairasloman ensimmäisen päivän palkattomuus, arkipyhien muuttaminen työpäiviksi ja työntekijän koeajan pidentäminen ovat kaikki pyörineet hyvän aikaa työnantajajärjestöjen muistioissa.

Vasemmisto-opposition mielestä hallitus kuuntelee Helsingin Etelärannan kuiskutteluja ja sivuuttaa palkansaajien äänen.

Kosonen kuitenkin vakuuttaa, että hallitus ottaa päätöksissään huomioon myös palkansaajapuolen huolenaiheet.

– Kaikkia kuunnellaan ja yhteydessä ollaan myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Mutta totta kai oppositiolla suhteet palkansaajajärjestöihin ovat läheisemmät, koska ay-liikkeen toimissa ihmiset ovat puolueen jäsenkirjalla. Onhan se tietenkin ihan erilainen asetelma.