Vain harva saa hoitoa vakavia maksavaurioita aiheuttavaan C-hepatiittiin

Viruksen aiheuttaman C-hepatiitin hoitoon kaivataan yhtenäisiä käytäntöjä. Nyt hoitoonpääsy vaihtelee Suomen eri puolilla. Maassa on nyt noin 27 000 tätä hepatiittia sairastavaa. Hoitamattomana C-hepatiitti saattaa aiheuttaa vakavia maksavaurioita ja lisää kuolemanriskiä.

Kotimaa
Kolme käytettyä huumeruiskua.
C-hepatiitti tarttuu likaisista neuloista ja suojaamattoman seksin yhteydessä.Juha Kokkala / Yle

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen C-hepatiitin hoitokäytännöt on arvioitu varsin kehnoiksi. C-hepatiittiin sairastuneiden hoitoaste on 22 maan vertailussa kuudenneksi heikoin eli 18:s. Siitä huolimatta, että tartuntoja ei tulisi lisää tulevina vuosia, vakavasta maksavauriosta C-hepatiitin takia kärsivien henkilöiden määrä kasvaisi nykyisellä hoitoasteella yli 50 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Näin todetaan tänään julkaistussa raportissa, johon haastateltiin hepatiittipotilaiden kanssa työskenteleviä terveydenhuollon työntekijöitä, potilasjärjestöjen edustajia, virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä.

C-hepatiitti tarttuu veren kautta, usein likaisten huumeneulojen ja ruiskujen välityksellä tai suojaamattomassa yhdynnässä. Hepatiittitartunnan saaneiden hoito aloitetaan Suomessa varsin myöhään. Yleensä maksavaurio on jo edennyt. Pelkkä tartunta ei siis vielä ole riittävä syy hoidon aloittamiseen. Maksavaurion vakavuudesta huolimatta päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa hoidon saantiin.

C-hepatiitti on usein oireeton, mutta hoitamattomana se voi johtaa jopa kuolemaan. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmanlaajuisesti C-hepatiitin aiheuttamaan maksasairauteen kuolee 350 000–500 000 ihmistä vuosittain. Suomessa sairastuneiden kuolleisuus on 8,5-kertainen valtaväestöön verrattuna.

C-hepatiitti on parannettavissa

Vuosittain 1 000–1 200 suomalaista sairastuu C-hepatiittiin. Heistä lähes puolet on 20–29-vuotiaita nuoria.

C-hepatiittiin on kuitenkin olemassa hoito, joka estää maksavauriot. WHO on muistuttanut, että tämä hepatiitti on nykyään parannettavissa oleva tauti. WHO toteaa, että terveydenhuoltoon pääsy tulee taata kaikille riippumatta esimerkiksi sosioekonomisesta asemasta tai mahdollisista käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä kuten päihderiippuvuudesta.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on todennut, että C-hepatiittia voidaan hoitaa lääkkeillä ja että suurin osa paranee. Kuitenkin vain noin 300 sairastunutta Suomessa saa hoitoa vuosittain.

C-hepatiitin eteneminen, kaavio
Sidosryhmätutkimus: C-hepatiitti Suomessa

Suomessa on tällä hetkellä merkittäviä alueellisia eroja siinä, miten C-hepatiittitartuntojen määrä on kehittynyt. Vuonna 2014 eniten tartuntoja suhteessa asukaslukuun raportointiin Itä-Savon (49/100 000), Länsi-Pohjan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireistä ja vähiten Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan sairaanhoitopiireistä.

Hoidon lykkääminen nostaa hintaa

C-hepatiitin hoitokustannukset voivat nousta erittäin korkeiksi. Yksi kirroosin aiheuttama sairaalahoitojakso teho-osastolla maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Mikäli tauti johtaa maksansiirtoon, ovat kustannukset ensimmäiseltä hoitovuodelta yli 100 000 euroa. Tämänkin jälkeen pelkkä lääkehoito maksaa yli 10 000 euroa vuodessa.

Moni haastatelluista potilasjärjestöjen edustajista muistuttikin, että jos sairastuneiden hoitoon pääsyä lykätään, hoidon hinta lopulta kasvaa.

Vankien keskuudessa C-hepatiittitartunta on hyvin yleinen. Yli puolella miesvangeista (56 %) on tartunta ja monella naisvangillakin (47 %). Vankiloihin ehdotetaankin seulontoja.

Tutkimuksessa haastatelluista monet ihmettelivät sitä, miksi C-hepatiittia pidetään vain marginaaliryhmien tautina. Tietoisuutta niin suuren yleisön kuin hoitohenkilökunnana piirissä halutaan lisätä. Yhtenä tärkeänä välineenä C-hepatiitin ja muiden tartuntatautien ennaltaehkäisyssä monet haastatelluista pitävät terveysneuvontapisteitä. Niitä on tällä hetkellä 37, kaikkiaan 31 kunnassa.

Maahanmuuttajien seulontaa suositellaan

THL:n tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa oleskelevilla venäläisillä maahanmuuttajilla C-hepatiitin esiintyvyys on 3 prosenttia ja somalialaisilla maahanmuuttajilla 2 prosenttia. Muista Suomeen tulevista kansallisuuksista C-hepatiittia esiintyy esimerkiksi Egyptin (14 %), Kamerunin (13,8 %), Ukrainan (4 %), Irakin (3,2 %) ja Nigerian (2,1%) maahanmuuttajien keskuudessa.

Moni haastateltavista pitää riskiryhmiin kuuluvien ja korkean esiintyvyyden maista tulevien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden testaamista kannatettavana tietoisuuden lisäämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi.

Vuonna 2012 julkaistussa Euro Hepatitis Index -raportissa vertailtiin 30 eurooppalaisen maan hoitokäytäntöjä C-hepatiitin torjunnassa. Suomi sijoittui vertailussa sijalle 17. Monissa Euroopan maissa C-hepatiitin hoitoon on viime aikoina panostettu aiempaa enemmän.

Hyviä tuloksia on saatu muun muassa Tanskassa, Skotlannissa ja Portugalissa.

Lähteet: Sidosryhmätutkimus: C-hepatiitti Suomessa kansallisen keskustelun kautta kohti aktiivista ennaltaehkäisyä ja tasa-arvoista hoitoa