Lähi-idän tilanne heijastuu kaikkialle – sunnien ja shiiojen välit kiristyvät

Sunnien ja shiiojen kiristyneet välit vaikuttavat muslimeihin eri puolilla maailmaa. Kiistat ovat sekoitus uskontoa ja politiikkaa. Helsingin yliopiston professori kertoo, että ilmapiiri on Suomenkin muslimien joukossa aiempaa jakautuneempi.

Ulkomaat
Kurditaisteilijoita Tal Abyan rajanylityspaikan läheisyydessä Pohjois-Syyriassa kesäkuussa 2015.
Sedat Suna / EPA

Lähi-idän tapahtumat heijastuvat asiantuntijoiden mukaan koko maailman muslimeihin. Myös Suomeen.

– Olen kuullut, että uskonnolliset konfliktit ovat kiristäneet Suomenkin sunnien ja shiiojen välejä, sanoo Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitoksen professori Hannu Juusola.

Kun mielipiteet jakautuvat vahvasti, yhteenoton riski kasvaa.

– Shiiojen taholla on pelkoja, että radikaali sunni-uskonnollisuus, joka liittyy esimerkiksi Isis-järjestöön, vahvistuisi Suomessakin. En ole tietoinen mistään väkivallasta, mutta ilmapiiri Suomen muslimien joukossa on jakautuneempi kuin aikaisemmin.

Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija myöntää ilmapiirin kiristyneen eri puolilla maailmaa.

– Mutta se ei ole kuitenkaan johtanut väkivaltaan, Teemu Sinkkonen sanoo.

Taustalla muinainen valtakiista

Profeetta Muhammedin kuoltua vuonna 632, muslimien keskuudessa syntyi kiista siitä, kuka saa johtaa uskovia. Muslimit jakaantuivat kahteen leiriin.

Toiset äänestivät keskuudestaan johtajakseen Muhammedin toverin ja appiukon, Abu Bakrin.

Sunni ja shiia pystyvät elämään kaikessa sovussa vaikka naapureina.

Hannu Juusola

Osa muslimeista oli taas sitä mieltä, että islamin valtakunnan johtajuuden on kuljettava Muhammedin suvussa. Johtoasemaan kalifiksi nousi Muhammedin serkku ja vävy Ali Ibn Abi Talib.

Abu Bakrin kannattajia alettiin kutsua sunneiksi. Heitä on maailman muslimeista noin 80%. Alin seuraajia, shiioja, on muslimeista noin 20%.

Kahden suuntauksen välinen rinnakkainelo on historian aikana ollut välillä väkivaltaistakin.

Arkielämässä sunni on voinut naida shiian

– Vähemmistössä olevat shiiat ovat joutuneet usein vainon kohteeksi erityisesti silloin, kun sunni-shiia identiteetti on yhdistetty poliittisiin erimielisyyksiin, sanoo Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitoksen professori Hannu Juusola.

Paikoin jaolla ei ole ollut arkielämässä mitään merkitystä.

– Usein ihmiset eivät ole tienneetkään, onko naapuri sunni vai shiia. Sunni ja shiia pystyvät elämään kaikessa sovussa vaikka naapureina. Esimerkiksi Irakissa ja Syyriassa on ollut tyypillistä, että on menty naimisiin näiden rajojen yli ja asuttu samoilla alueilla, Juusola kertoo.

Jakoa eri ihmisryhmiin on aina käytetty apuna politiikassa ja vallan tavoittelussa.

– Kun identiteetti tulee tärkeäksi ja poliittiset ja uskonnolliset tahot ruokkivat eroja, ollaankin siinä tilanteessa, että sunni ja shiia eivät enää voi asuakaan samassa talossa. Tästä kierteestä tulee tavattoman vaarallinen.

"Isis on ennen kaikkea poliittinen liike"

Lähi-idässä tilanne on monin paikoin ajautunut väkivaltaan ja sotaan. Väkivallan ja katkeruuden kierteen pysäyttäminen on vaikeaa.

– Fakta on se, että Irakin konfliktissa ja erityisesti vuoden 2003 jälkeen tämä jakolinja on tullut tärkeäsi. Kun tällainen kehitys on lähtenyt liikkeelle, se tuntuu vain kasvavan, Juusola sanoo.

Uskonto on liimattu päälle.

Teemu Sinkkonen

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Teemu Sinkkosen mukaan sunnitaustainen terroristijärjestö Isis nimeää shiiat päävihollisekseen. Isisin kannattajien mielestä shiiat ovat liittoutuneen länsimaiden kanssa.

– Isis on ennen kaikkea poliittinen liike. Uskonto on liimattu päälle. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että se edustaa kuitenkin yhtä tulkintaa islamista.