Eikö mikään huvita? Ei se mitään – alakulokin on ihan ok

Olo on alavireinen, mikään ei kiinnosta. Harrastus tuntuu pakkopullalta, kotityöt ylitsepääsemättömältä vuorelta. Liikunta ei voisi vähempää kiinnostaa. Ei hätää – välillä saa olla aivan vapaasti hitaampi ja tehottomampi. Mutta jos alakulo jatkuu, kokeile psykologin vinkit.

terveys
Jalat sohvalla.
Ilkka Kemppinen / Yle

Kiireisen nykyihmisen on tehokkuudessaan vaikea myöntää, että tänään ei oikein pelitä, vaan ihaninta olisi vetää peitto korviin. Helliä itseä ja haistattaa pitkät, jos joku syyttää itsekkyydestä ja laiskuudesta.

Ei ole aina huono asia, että viettää sohvalla aikaa ja vaan oleskelee.

– Ensin pitää hyväksyä, että itsellä saa olla vetämätön ja alakuloinen olo. Ei ole aina huono asia, että viettää sohvalla aikaa ja vaan oleskelee, muistuttaa kokkolalainen psykologi, psykoterapeutti Minna Rytkönen.

Rytkönen puhuu armeliaasti positiivisesta itsekkyydestä. Tehomaailma ei välttämättä katso suopein silmin viltin alla matalapaineessa kieriskelevää, mutta psykologi ymmärtää.

– Itsensä ajatteleminen, omien halujen ja ajatusten kuunteleminen on tärkeää. Kun jaksaa pitää itsestä huolta, jaksaa pitää toisistakin.

Hyvään oloon omin voimin

Jos alakulo jatkuu päiväkausia, kannattaa pyskologin mukaan lähteä ulos ihmisten ilmoille: kävelylle luontoon, puistoon tai käymään vaikkapa kirjastossa.

– Ei tarvitse olla mikään iso liikuntasuoritus, jo se riittää, että saa itsensä puuhastelemaan raittiiseen ilmaan. Silloin on pakko keskittyä siihen mitä tekee, eivätkä ajatukset pyöri vaan koko ajan omissa tunteissa, Minna Rytkönen sanoo.

Päiväkirjan kirjoittaminen on myös kätevä keino hyvän olon etsimisessä. Omien mietteiden ja ajatusten kirjoittaminen voivat usein selventää mistä on kyse.

Alakulon taustalla ei todellakaan aina ole mikään suuri elämänkriisi, mielessä voi hiertää joku asia, josta emme vaan saa kiinni.

– Alakulon taustalla ei todellakaan aina ole mikään suuri elämänkriisi, mielessä voi hiertää joku asia, josta emme vaan saa kiinni. Se voi olla suru, huoli tai jotakin keskeneräistä, vaikka vain joku tekemätön työ.

Itsensä helliminen pienillä asioilla on tärkeää. Voi tehdä omaa lempiruokaa, lukea hyvää kirjaa, mietiskellä mikä asia kiinnostaisi, keksiä pieniä mielihyvän lähteitä. Paljon puhuttu positiivinen ajattelu ei auta, jos se tulee vain toisten tyrkyttämänä.

– Myönteisen ajattelun pitää lähteä oman mielen kautta, silloin se on hyvästä. Mutta ei siihen heti pysty, jos mieli on voimaton ja alakuloinen.

Milloin on aika tehdä jotakin?

Jos alakuloisia päivä on silloin tällöin, ei huoleen ole mitään syytä. Mutta jos alavire jatkuu päivästä toiseen, kannattaa miettiä onko jotakin tapahtunut, mikä on vetänyt mielen matalaksi. Kannattaa myös jutella asiasta.

– Jos perheenjäsenet ja ystävät eivät riitä, on aika hakeutua puhumaan ulkopuolisen ammattilaisen kanssa, psykologi, psykoterapeutti Minna Rytkönen neuvoo.

Silloin tällöin iskevä alakulo on eri asia kuin masennus, johon tarvitaan ammattilaisen apua. Matalapainetta tuntee jokainen joskus.

– Alavireisen on muistettava, että mikään ei tapahdu hetkessä. Se ei mene niin, että kun nyt teen tämän, se tehoaa heti vartin tai tunnin päästä. Voi olla, että tämä päivä on huono, mutta jos vaikkapa saa nukuttua hyvin, huominen voi jo olla aivan toisenlainen.

Hyvä olo on tietysti yksilöllinen asia, mutta mikä riittää ammattilaiselle?

– Hyvä olo on sitä, että on jollakin tavalla tyytyväinen ja tasapainoinen olo. Se ei tarkoita, että tuntee koko ajan onnea ja iloa, vaan että jaksaa huolehtia itsestä ja arjesta, ja että pystyy tuntemaan erilaisia tunteita, luonnehtii Minna Rytkönen.