Hyvästi aineet ja numeroarviointi! Opitaanko peruskoulussa todistusta vai elämää varten?

Jukka Kujala romuttaisi peruskoulun opettajakeskeisyyden ja minimoisi työskentelyn luokkahuoneissa. Erityisopettajana ja rehtorina työskennellyt Kujala sanoo vain harvan oppilaan hyötyvän nykyisestä peruskoulusta. Kujalan mukaan lokerointi jättää toisenlaiset menestyjät ulkopuolelle, eivätkä he saa mahdollisuutta laittaa kykyjään peliin ja näyttää osaamistaan.

Kotimaa
kuva kansakoulusta
Kuva koululuokasta vuonna 1971.Yle

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on ehdottanut (siirryt toiseen palveluun), että kouluissa pitäisi luopua numeroarvostelusta luovuusaineissa kuten liikunta ja musiikki. Numeroarvioinnin on todettu jopa haittaavan oppimista (siirryt toiseen palveluun). Kasvatustieteen tohtori, Kiipulan ammattiopiston rehtori Jukka Kujala muuttaisi kouluissa paljon muutakin kuin arvostelun.

– Jos menestystä mitattaisiin muuten kuin numeroilla, tulisi yhteiskuntaamme muunlaisiakin menestyjiä kuin akateemista numerosuorittamista arvostavat. Ilman numeroita tehtävä arviointi vaatii opettajilta erilaista osaamista kuin hyvin helposti tehtävä numeroarviointi. Peruskoulun tekstikeskeisyydestä haluaisin eroon. Arvioisin oppilaan osaamista enemmän sanallisesti ja erilaisten tehtävien onnistumisen kautta, sanoo Jukka Kujala.

Kouluissa on paljon soveltavaa opetusta ja ilmiöoppimista. Kasvatustieteen tohtori Jukka Kujala haluaisikin nähdä tulevaisuuden peruskoulun olevan paikka, jossa opitaan eniten tekemisen kautta: yksittäisten aineiden tilalla olisi pieniä asiakokonaisuuksia.

– Ajatuksen voisi kiteyttää näin; tehdään ensin robotti, koodataan se sitten liikkumaan. Puetaan se kankailla ja laitetaan sitten esiintymään nukketeatteriin. Kun tämä kokonaisuus on tehty, ollaan käyty yhdessä monta asiaa läpi, tiivistää Kujala.

Vanha maailma loppuu ja on uuden oppimisen aika

Jukka Kujalan mielestä jyrkät oppiainerajat pitäisi purkaa ja siirtyä aihekokonaisuuksien pariin.

– Nyt muutetaan opetusta niin, että ensin kysytään ainejärjestöltä, sitten kirkolta ja lopuksi OAJ:lta, että mitä pitäisi tehdä. Loppujen lopuksi huomataan, ettei oikein voida muuttaa mitään. Sen vuoksi muutoksen aikaansaamiseen tarvittaisiin vahvaa yhteiskunnallista ohjausta, lataa Kujala.

Lapsia koululuokassa
Matematiikan tunti koululuokassa vuonna 2015.Petri Aaltonen / Yle

Mutta miksi tämä kaikki pitäisi oikein saada aikaan?

– Suomi kyntää aika syvällä. Vanha maailma loppuu eikä tulevaisuuden osaaminen ole enää kiinni ammateista, työajoista tai työpaikan seinistä. Jatkossa töitä tehdään urakkaluontoisesti erilaisissa projekteissa. Koulun tehtävä on antaa lapsille valmiuksia kohdata nämä työelämässä vastaan tulevat haasteet, jotta hyvinvointimme kasvaa ja pysymme kilpailukykyisinä sillä tasolla, jonne Suomi mielestäni kuuluu.

– Oppilaasta tulee oppija, omaksuja ja vanhan tiedon soveltaja. Opettajakeskeisyys ja luokkahuoneopetus pitäisi saada minimiin. Se ei tarkoita, etteikö opettaja voi olla akateemisesti koulutettu tietäjä, mutta työ pitää jalkauttaa lasta koskeviin ympäristöihin ja kohtaamiseen sen maailman kanssa, joka tulee vastaan myöhemmin, pohtii Kujala.

Kyläkoulun opettaja ei kylälle kaipaa

Eri puolella Suomea velloo jatkuvasti keskusteluja erikokoisten koulujen säilyttämisestä ja lakkauttamisesta. Kyläkoulun opettajanakin toiminut Kujala kannustaa suurempiin yksiköihin.

Jukka Kujala
Jukka Kujala haluaisi mullistaa suomalaista peruskoulua.Heidi Kononen / Yle

– En kaipaa kyläkouluihin. Lapsella on oikeus monipuoliseen opetukseen. Uusilla tilaratkaisuilla ja työelämään liittyvillä kumppanuushankkeilla totutetaan lasta siihen maailmaan, jossa hän työelämässä tulee toimimaan.

– Tulevien sukupolvien oppimis- ja työympäristönä voi olla koko maailma ja jos lapsi kohtaa vain pieniä, rajattuja asioita, hän ei ehkä ole kovin rohkea tarttumaan yli näiden rajojen mentäviin haasteisiin.

– Lapsella on oikeus sellaiseen kouluun, jossa vahvuuksiaan saisi käyttää vapaasti. Pienessä luokkatilassa ja ennalta määrätyssä opetustilanteessa joitakin rangaistaan, ja jos sattuu olemaan nykykoulun mukaisia taitoja niin hänet sitten numeroilla palkitaan, sanoo rehtori Jukka Kujala.