Sukupuolineutraalein maa

Ruotsissa on hankkeita, joilla on tarkoitus häivyttää sukupuoli. Yhteisvessat ovat itsestäänselvyys, mutta hen-sana ei ole lyönyt läpi.

Kuva: Yle

Naiset ja miehet ovat käyneet samoissa wc-tiloissa jo niin pitkään, ettei kukaan muista erillisvessojen aikaa. WC:t ovat siistejä! Eikä niihin ole jonoa.

Suomessa vessoja nuorena siivonneen tutun puheissa on kenties perää siinä, että siivottomimpia ovatkin naisten wc-tilat. Tai ehkä ruotsalaismiehet ovat tavallista siistimpiä kun pukeutuvatkin niin hyvin.

Tosin koulussa vanhemmat valittavat, että vessat ovat niin likaisia, ettei lapsi voi käydä niissä. Opettajan mukaan poikia pitäisi ohjeistaa istumaan pöntölle.  Seisaaltaan nuorten miesten suihkut menevät helposti ympäriinsä, jos keskittyminen herpaantuu.

Vaikka erilaisia ohjeita on yleensä paljon, vessoissa niitä ei näy. Edes käsienpesusta ei muistuteta.

Pisuaareja ei ole sukupuolineutraaleissa vessoissa näkynyt.

Vessatasa-arvo on niin juurtunut Ruotsiin, ettei sitä ruotsalainen edes huomaa.

Hen ei kuulu

En ole vielä kuullut kenenkään käyttävän hen-sanaa. Sukupuolineutraali pronomini sai virallisen aseman viime vuonna, kun se pääsi Ruotsin akatemian sanalistalle. Hen-sanaa on tarkoitus käyttää silloin, kun viitataan henkilöön, jonka sukupuoli ei ole tiedossa tai sukupuolella ei ole väliä, esimerkiksi viranomaispaperissa.

Kuva: Hannele Muilu / Yle

Esimerkiksi ranskassa tällöin dominoi miespronomi il. Ymmärrettävää on, ettei ainakaan se malli Ruotsille sopisi. Tapana on ollut sanoa han eller hon, joten olisihan pelkkä hen aika vaivaton.

Ruotsissa on päiväkoteja, joissa hen kuuluu tasa-arvokasvatukseen. Jyrkimmin sukupuolineutraalia yhteiskuntaa ajavat haluaisivat, että käytössä olisi pelkkä hen.

Feministit ovat tosin huomanneet, ettei yhteinen pronomini ole tuonut Suomeen sen kummempaa tasa-arvoa.

Hen-sanalla ei tee mitään eläinmaailmassakaan. Toiset koiranomistajat kysyvät koirapuistossa ensimmäiseksi kumpaa sukupuolta koira on. Sukupuoli vaikuttaa niin paljon käyttäytymiseen.

On kuin feministit eivät oikein tietäisi, mihin alkaisi. No, palkkaeroja ei ole saatu täälläkään miesten ja naisten väliltä pois. Maahanmuuttajanaisten asemassa riittäisi parannettavaa. Ei asioista ole pulaa niin, että sen takia pitäisi ryhtyä ajamaan esimerkiksi yläosattomia uimahallivuoroja.

Ehkä feminismi täällä pitkällä kukoistuskaudellaan on kuitenkin iskostanut jonkinlaisen naisen kunnioituksen yhteiskuntaan. Kun Helsingin liikennevälineissä ei pääse pysäkinväliä kuulematta jonkun keskustelun v-sanaa, Tukholman metrossa ei kuule f-sanoja.

Kirjoittaja on Ylen Skandinavian-kirjeenvaihtaja.