Ennen työttömyysturvaa työttömät passitettiin lapionvarteen – Professori: Suomi on ansiosidonnaisen outolintu

Ansioturvaa ei ole aiemmin leikattu näin paljon, mutta 90-luvun lamassa työttömiltä leikattiin vielä ankarammin. 70-luvulle saakka työttömille annettiin rahakorvausten sijaan hätäaputöitä.

talous
miehet levittävät asfalttia ja perässä tulee tiejyrä
70-luvulle saakka työttömyyttä hoidettiin tarjoamalla hätäaputöitä rahallisen korvauksen sijaan. Työttömät passitettiin pääosin tietyömaille.Kalle Kultala

– Tämä on dramaattinen muutos ansioturvaan. Näin isoja muutoksia ei ole tehty pariin kymmeneen vuoteen, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

Hallitus ilmoitti tänään tiistaina, että ansiosidonnaisen päivärahan kestoa lyhennetään sadalla päivällä.

Leikkaus iskee ankarimmin niihin, jotka ovat olleet pitkään työttöminä. Seuraus on, että ihmiset siirtyvät nopeammin työttömyystuelle.

Heikki Hiilamo, professori

– Leikkaus iskee ankarimmin niihin, jotka ovat olleet pitkään työttöminä. Seuraus on, että ihmiset siirtyvät nopeammin työttömän perusturvalle, Hiilamo arvioi

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan yleinen kesto lyhenee nyt 500:sta 400:aan päivään. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaisen kesto lyhenee 400:sta 300:aan päivään

SAK:n laskujen mukaan yli 400 päivää työttömänä olleita sekä alle 25-vuotiaita yli 300 päivää työttömänä olleita on työttömyyskassoissa yhteensä noin 30 000.

Valtaosa kuitenkin työllistyy alle puolen vuoden kuluttua työttömyyden alkamisesta, sanoo sosiaalisasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari SAK:sta.

Ansiosidonnaista päivärahaa on leikkausten sijaan viime vuosina koko ajan parannettu. Edellinen hallitus nosti suureen ääneen työttömyyspäivärahaa noin 120 eurolla kuussa. Korotus nosti eniten juuri ansiopäivärahaa, koska ansiopäiväraha ja työttömän perusturva ovat kytköksissä toisiinsa.

Viime vuosien aikana myös ansiosidonnaisen omavastuuaikaa ja työssäoloehtoa on lyhennetty. Turvaa saa toisin sanoen lyhyemmällä työkokemuksella ja nopeammin työttömyyden alkamisesta.

Kaikki palkansaajat rahoittavat mutta vain työttömyyskassojen jäsenet saavat ansiosidonnaista

Professori Heikki Hiilamo oli alkuvuodesta mukana ryhmässä, joka ehdotti ansioturvan ulottamista kaikille palkansaajille riippumatta siitä, kuuluuko työttömyyskassaan.

Nyt ansiosidonnaista saa vain, jos kuuluu johonkin maan kolmestakymmenestä työttömyyskassasta.

Silti suurin osa ansiosidonnaisesta päivärahasta, yli puolet, maksetaan työttömyysvakuutusmaksuilla, joita maksavat kaikki palkansaajat sekä työnantajat. Vain murto-osa, 5,4 prosenttia katetaan kassojen jäsenmaksuilla. Loput, noin 37-39 prosenttia maksaa valtio.

Suomalainen malli on hyvin poikkeuksellinen ja omituinen. Meillä ei ole yleistä työttömyysvakuutusta, vaan vakuutuksen saamisen ehtona on kassaan kuuluminen.

Heikki Hiilamo, professori

Työttömyyskassojen ulkopuolella on arviolta yli 300 000 palkansaajaa.

– Suomalainen malli on hyvin poikkeuksellinen ja omituinen. Meillä ei ole yleistä työttömyysvakuutusta, vaan vakuutuksen saamisen ehtona on kassaan kuuluminen.

Esimerkiksi Norjassa ja Islannissa on käytössä kaikkia koskeva ansiopäiväraha, joka takaa kaikille palkansaajille oikeuden ansiosidonnaiseen korvaukseen.

Niin kutsutussa ansioturvareformissa ehdotettiin myös, että ansiosidonnaisen tasoa korotettaisiin alussa, mutta se laskisi sen jälkeen portaittain. Kestosta olisi nipistetty jopa puolet pois.

– Tämä, mitä hallitus nyt tekee, on puhdas leikkaustoimi. Tällä ei paranneta epäkohtia.

Hiilamon mukaan työllistymistodennäköisyys suurenee tutkimusten mukaan hetkeä ennen, kuin ihminen tipahtaa perusturvan puolelle.

– Ihmiset aktivoituvat silloin ja hakevat ainakin tukityöllistämistoimien pariin. Tällainen vaikutus olisi saatu, jos ansiosidonnaisen korotettua tasoa olisi laskettu heti alun jälkeen, Hiilamo arvioi.

Viime lamassa leikattiin työttömiltä vielä ankarammin

1990-luvun lamassa leikattiin työttömyysturvaa rajusti. Silloin leikkaustoimet kohdistuivat työttömän perusturvaan, eivät ansioturvaan.

– Köyhyysnäkökulmasta tehtiin paljon ankarampia ja kovempia leikkauksia. Esimerkiksi lapsikorotuksia leikattiin 40 prosentilla.

Se, että ihmiset odottaa työpaikkaa, on inhimillisen pääoman rapauttamista.

Heikki Hiilamo, professori

Samalla toteutettiin muitakin leikkauksia perusturvaan, esimerkiksi toimeentulotukeen Pitkäaikaistyöttömyys on uusi ilmiö, Hiilamo muistuttaa. Sitä ei ollut vielä 80-luvulla.

– Aiemmin oli laki, joka takasi kaikille pitkäaikaistyöttömille kunnan tukityöllistetyn paikan, jolloin pystyi uusintamaan oikeuden ansiopäivärahaan. 90-luvun laman aikana se katosi kokonaan.

Suhdannekuoppien yli kannattaisi edelleen mennä tukityöllistämistoimenpiteillä, Hiilamo uskoo.

– Se, että ihmiset odottaa työpaikkaa, on inhimillisen pääoman rapauttamista.

Ansioturvan leikkaaminen on silti perusturvan leikkaamista solidaarisempi ratkaisu.

– Jos tasoa olisi leikkauksen sijaan madallettu, se olisi vielä solidaarisempi.

Lapionvarresta työttömyyskassan luukulle

Laki ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta on peräisin vuodelta 1985.

Suurempi uudistus työttömyysturvaan tehtiin 70-luvun alussa, jolloin siirryttiin lopullisesti rahallisiin työttömyyskorvauksiin. Niistä säädettiin Suomessa jo aiempina vuosina, mutta vasta vuoden -71 säädökset lopettivat niin sanotut hätäaputyöt ja siirtotyömaat.

Lapiolinjaksi nimetyn politiikan mukaan työttömyyskassaan kuulumattomat passitettiin rahallisen korvauksen sijaan töihin, useimmiten tietyömaille.

– Suomalainen työttömyysturva on köyhän miehen malli. Meillä nämä turvat on tulleet kansainvälisesti katsoen myöhään. Euroopassa rahallisiin korvauksiin siirryttiin aiemmin, Sinikka Näätsaari SAK:sta sanoo.