Helsingissä ei ole slummeja – vaikka ulkopuoliset voisivat niin luulla

Helsingissä, Tampereella ja Espoossa kaupunkisuunnittelu on onnistunutta eikä eriarvoistuminen uhkaa asuinalueita. Näin sanoo asiaa tutkinut Kiinteistömaailma.

talous
Värikästä Myllypuroa.
Kerrostaloja Helsingin Myllypurossa.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kiinteistömaailma selvitti tänä syksynä Kiinteistövälittäjäbarometriaan varten sitäkin, miten asukkaiden tulotaso vaikuttaa asukasviihtyvyyteen eri alueilla. Selvityksen pohjana olivat Tilastokeskuksen data ja asukastyytyväisyyskysely, jossa oli mukana 80 000 ihmistä.

Yleensä asukastyytyväisyys on sitä suurempi, mitä varakkaampaa väki on, sanoo toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. Nyt todettiin, että asukastyytyväisyys voi olla hyvällä tolalla, vaikka yhdellä ja samalla asuinalueella olisi paljonkin vähävaraisia, kunhan suunnittelu on onnistunutta ja asuntotyypit vaihtelevia.

Loppupäätelmä on se, että Suomessa on kahdenlaisia kaupunkeja, joista toisissa alueiden eriarvoistumisen vaara on ilmeinen.

Tällaisiksi kaupungeiksi data-analyysissä osoittautuivat Vantaa, Lahti, Jyväskylä, Joensuu, Vaasa ja Rovaniemi. Niissä asuinalueiden asukasviihtyvyys laskee, kun vähätuloisten määrä kasvaa.

Sen sijaan Helsingissä, Tampereella ja Espoossa kaupunkisuunnittelu on onnistunutta eikä eriarvoistuminen uhkaa asuinalueita. Tuloluokkien sekaantuminen ei näissä suurissa kaupungeissa heikennä asuintyytyväisyyttä – päinvastoin, heterogeenisyys, erilaisuus, on hyvästä.

– Esimerkiksi Helsingissä ei oikeastaan ole "todella huonoja asuinalueita", summaa Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Heikkinen.

– Asukkaat ovat tyytyväisiä asuinalueeseensa, vaikka asuinalueen ulkopuolisilla voi olla alueesta huonokin käsitys.

– Vuokra-asuntojen, osaomistusasuntojen ja omistusasuntojen rakentaminen samaan kaupunginosaan tekevät siitä sisäisesti heterogeenisen, mikä on asukastyytyväisyyden kannalta hyvä asia.