Keski-ikäisen toivottomuuden tunteet lisäävät dementiariskiä – tutkija: "Ei silti syytä toivottomuuteen"

Keski-iän toivottomuus voi lähes kolminkertaistaa riskin sairastua myöhemmin dementiaan, osoittaa Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkimus. Hyviäkin uutisia kuitenkin on, tutkija lohduttaa.

Kotimaa
Vanhus juo kahviaan. Mehulasi ja voileipälautanen ovat myös pöydällä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Keski-iässä toivottomuuden tunteita kokevilla on lähes kolminkertainen riski sairastua myöhemmin dementiaan kuin muilla, osoittaa juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkimus.

Tutkimuksessa huomioitiin myös muita dementiariskiin vaikuttavia tekijöitä, kuten ikä, kohonnut verenpaine, geneettiset tekijät, sukupuoli ja painoindeksi.

– Vaikka muut tekijät otettiin huomioon, keski-iän toivottomuuden tunteiden yhteys riskiin säilyi merkittävänä, Itä-Suomen yliopiston professori Hilkka Soininen kertoo.

Tutkimuksen mukaan toivottomuuden tunteet ovat dementiaan sairastuvilla yleisempiä kuin muilla jo 20 vuotta ennen muistisairauden toteamista.

Elämäntavoilla suuri vaikutus

Jo aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että masennusoireet ovat muistisairailla tavallisempia kuin muilla. Syy- ja seuraussuhteet eivät ole kuitenkaan tarkkaan selvillä. Soinisen mukaan tämäkään tutkimus ei anna vastausta siihen, miksi toivottomuus lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

– Varmasti siihen on monia syitä. Ongelmat tahtovat kasautua. Tiedetään, että mitä korkeampi koulutustaso, sitä pienempi riski sairastua. Myös fyysinen aktiivisuus pienentää riskiä.

Soinisen mukaan toivottomuuteen ei ole kuitenkaan syytä. Maailmalla julkaistujen tutkimusten mukaan dementiatapaukset ovat vähentyneet. Elämäntavoilla voidaan vaikuttaa sairastumisriskiin.

– Toivottomuuteen ei ole syytä, päinvastoin. Hyvillä elämäntavoilla voidaan mitä todennäköisimmin ehkäistä muistisairauksia. Elämäntapoihin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ihan pienestä pitäen, Soininen sanoo.

Tulokset julkaistiin arvostetussa PLOS ONE -lehdessä 13. lokakuuta. Ainutlaatuisen pitkäkestoiseen, 20 vuotta kestäneeseen seurantatutkimukseen osallistui noin 1 400 itäsuomalaista.