1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Kadonneet partavedet ja muita outoja juttuja - huhupuheillakin on tarkoituksensa

Kyllillä kerrotaan, että turvapaikanhakijat ovat varastaneet kaupasta kaikki partavedet. Varmaa tietoa on myös siitä, että turvapaikanhakijoille eivät kelpaa toisuskoisten käyttämät vaatteet. Mistä näitä juttuja oikein tulee? Tutkijan mukaan nokkela huhu voi olla yksi keino tavoitella arvostusta samanmielisten yhteisössä.

Kuva: Anna Wikman / Yle

Retoriikan tutkija Maria Eronen-Valli Vaasan yliopistosta on erityisen kiinnostunut verkosta vaikuttamisen kanavana.

– Netti on aika armoton väline. Siellä jaetaan helposti tietoa, mutta myös juorut ja huhut leviävät helposti.

Tämä on havaittu viime viikkoina esimerkiksi Kauhavalla, jossa vastaanottokeskuksen perustaminen paikkakunnalle käynnisti varsinaisen huhumyllyn.

Huhuilla rakennetaan yhteisöä

Jo ennen kuin keskus aloitti toimintansa levitettiin esimerkiksi Facebookissa tietoa, jonka mukaan bussilastillinen turvapaikanhakijoita oli ollut hoidettavana terveyskeskuksessa. Vaikka tieto kumottiin virallisesti, piti samanmielisten eli vastaanottokeskuksen vastustajien yhteisö sinnikkäästi kiinni omasta "totuudestaan".

– Ihmisillä on hirveä halu rakentaa sosiaalista yhteisöä myös netissä. Joskus perätön tietokin toimii vahvasti yhteisön rakentamisen keinona, toteaa Maria Eronen-Valli.

Eronen-Vallin mukaan ei pelkästään verkossa vaan myös kasvokkaisyhteisöissä, esimerkiksi naapurustoissa, juoruilla on vahvasti sosiaalinen elementti. Niillä on rooli siinä, miten yhteisöä rakennetaan ja miten rakennetaan suhteita toisiin ihmisiin.

Netissä soppa vielä helposti sakenee, kun ilmaisu on tunteellista ja kärjistynyttä.

– Netissä haetaan samanmielisten seuraa ja jotkut suljetaan pois. Yhteisön tunnusmerkkihän on se, että kaikki eivät siihen kuulu ja se tulee esiin siinä, miten kieltä käytetään ja miten "muita" nimitellään ja miten taas "meidät" nähdään positiivisena.

Pelkoa uutta ja erilaista kohtaan

Turvapaikanhakijat on helppo istuttaa "muiden" rooliin ja sulkea ulkopuolelle. Eronen-Valli arvioi, että juttujen levittämiseen liittyy myös pelkoa uutta ja erilaista kohtaan. Muualta tulleita ihmisiä ei haluta ottaa osaksi omaa yhteisöä.

Maria Eronen-Valli Kuva: Anna Wikman / Yle

Kauhavalla huhut ovat saaneet huvittaviakin piirteitä. Kun jo etukäteen ounasteltiin, että turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon nuoria miehiä, lähtivät heitä koskevat jutut nopeasti liikkeelle. Nuoria miehiä oli nähty autokaupoilla, urheiluvälineliikkeissä ja sikariostoksilla. Partavesihyllyt paikallisessa kaupassa ammottivat tyhjyyttään.

Maria Eronen-Valli ei ihmettele erikoisiakaan huhuja. Niille löytyy selitys.

– Ihmisillä on halua kertoa makeita, nokkelia uutisia asioista, jotka eivät välttämättä ole tottakaan. On tutkittu, että ihminen jolla on kerrottavanaan tällainen juoru, hakee sosiaalista arvostusta yhteisössä.

Medialukutaitoa tarvitaan

Maria Eronen-Valli korostaa verkon käyttäjän vastuuta. Jokaisen omalla vastuulla on, mihin uskoo ja mihin lähtee mukaan. Totuuden erottaminen valheesta vaatii kuitenkin paljon median käyttäjältä.

– Netissä on mielenkiintoinen puoli se, että faktat sekoittuvat mielipiteisiin. Ihmiset jakavat mielellään tilastoja ja kuvia ja samassa yhteydessä omia mielipiteitään.

Eronen-Vallin mukaan on tärkeää huomata se, että taustalla voi olla muitakin pyrkimyksiä kuin tiedon jakaminen.

– Valheen paljastamiseen ei valitettavasti ole mitään varsinaisia poppaskonsteja, sanoo Eronen-Valli, mutta muistuttaa, että verkon käyttäjä voi oppia tunnistamaan käytössä olevia suostuttelun keinoja. Niistä yksi  on kärjistäminen. Myös kuvia kannattaa katsoa tarkalla silmällä ja pitää mielessä, mitä kuvien muokkaamisella voidaan saada aikaiseksi.