18 hyllykilometriä sota-ajan aineistoa koluttiin läpi Mikkelissä – "Arvo ymmärretään vasta vuosikymmenten jälkeen"

Mittava sota-ajan aineiston luettelointi- ja kunnostustyö on viimeistä silausta vailla Mikkelissä. Tutkijat odottavat sota-ajan historiankuvan tarkentuvan helpomman aineistonkäsittelyn myötä.

kulttuuri
Sota-ajan aineistoa pöydällä.
Pekka Havukainen / Yle

Sota-aikaista aineistoa on kunnostettu Mikkelissä pian vajaat kymmenen vuotta ja loppusuora häämöttää. Arkistomateriaali on ollut tutkijoiden saatavilla aiemminkin, mutta nyt sen käyttö on vain monin verroin helpompaa ja aineistojen kuvailut ovat tarkempia.

– Tutkijoilla on nyt kunnostysprojektin myötä aikaisempaa paremmat mahdollisuudet kaivaa esiin juuri se aineisto, jota tutkimuksessaan tarvitsee, kiittelee dosentti, erikoistutkija Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Esimerkiksi Laatokan rannikkoprikaatin aineisto vuosilta 1942-1944 yhdessä kokonaisuudessa oli aikaisemmin vajaa hyllymetri aineistoa, josta tiedettiin että se on kyseisen arkistonmuodostajan aineistoa kyseisiltä vuosilta. Nyt kun aineisto on luetteloitu tarkasti ja koteloitu asianmukaisiin säilytyskoteloihin, niin tutkijan on paljon helpompi löytää yksi tietty kotelo.

Home tuli yllätyksenä

Arkistointityössä on ollut mukana lähes 30 henkilöä. Aineistoa on läpikäyty jopa 18 hyllykilometrin verran. Alku sen sijaan ei ollut ruusuinen.

– Täyteen työvauhtiin pääseminen kesti jonkun aikaa. Ohjausryhmä hoputti meitä, että vauhtia lisää, vauhtia lisää, Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston projektipäällikkö Sakari Nuutinen muistelee.

Kun oikeaan työvauhtiin päästiin, huomattiin, että materiaalia onkin jopa kolme hyllykilometriä enemmän kuin luultiin. Ylimääräisen aineiston käsittelystä päästiin kuitenkin sopuun.

Viimeiset aineistot toivat mukanaan myös homeyllätyksen, jonka vuoksi osa materiaalista käsitellään erikoistiloissa ja -varustuksessa.

– Sitä käsitellään pikkaisen oikoen. Ei aivan niin tarkkaa työtä tarvitse tehdä, jotta se pöllyttäminen jää vähän vähemmälle, Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston projektipäällikkö Sakari Nuutinen sanoo.

Arkiston merkitys valkenee vuosikymmenien aikana

Yksi arkistojen aktiivinen käyttäjäryhmä on esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian opiskelijat. Erikoistutkija ei usko uusiin, sensaatiomaisiin löytöihin arkiston uumenista, mutta uusia tulkintoja historiasta voi vuosien mittaan tulla.

– On selvää, että mitä enemmän aineistoa tutkitaan, niin se kuva menneisyydestä ainakin tarkentuu, jos ei nyt mitään ihan täysin uusia löytöjä aineistosta esiin nousisikaan, erikoistutkija Mikko Karjalainen sanoo.

Karjalainen näkee, että pysyvästi säilytettävän arkistoaineiston arvo on ajasta riippumaton. Arkisto säilyy nyt uusille tutkijapolville, koska se säilyy nyt asianmukaisesti säilytettynä ja luetteloituna.

– Arvo varmasti ymmärretään vasta vuosikymmenten jälkeen, kuinka merkittävästä työstä on kyse, Karjalainen päättää.

Haikeutta ja helpotusta

Kahdeksan vuoden aikana kunnostus- ja luettelointityötä tehnyt väki on hitsautunut yhteen. Toisaalta työurakan loppuunsaattaminen tuo helpotuksen tunteen, toisaalta ilmassa on haikeuttakin.

– Tässä on ollut mukava porukka tekemässä, niin siinä mielessä haikeutta on, projektipäällikkö Sakari Nuutinen sanoo.

– Iso osa porukkaa lähtee etsimään nyt uusia töitä. Siinä voi olla erilaisia mielialoja, sillä työtilanne ei ole kauhean helppo tällä hetkellä.